Poliisi on pyrkinyt tehostamaan vihjeiden käsittelyä Turun puukotusten jälkeen – huolta aiheuttavien henkilöiden määrä lisääntynyt merkittävästi

Turun puukotuksista pian vuosi 2:11

Turun joukkopuukotuksista tulee lauantaina kuluneeksi tasan vuosi. Turvapaikanhakijana Suomeen tullut marokkolainen Abderrahman Bouanane riehui Turun keskustassa puukon kanssa sillä seurauksella, että kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan haavoittui.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Bouananen kesäkuussa elinkautiseen vankeuteen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksan yrityksestä.

Bouananen epäilyttävästä käytöksestä oli annettu vihjeitä vastaanottokeskuksesta ennen tekoja, mutta niitä ei otettu tarpeeksi vakavasti.

Poliisi onkin kiinnittänyt erityistä huomiota epäilyttävistä henkilöistä annettujen vihjeiden käsittelyyn, sanoo poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen Poliisihallituksesta.

– Olemme käyneet sisäisiä prosesseja läpi ja Poliisihallituksen toimesta ohjanneet poliisilaitoksia siihen, että meillä olisi valtakunnallisesti yhdenmukaiset kriteerit siihen, miten arvioimme vihjeitä, miten ensitoimet tehdään ja miten jatkossa toimitaan, jos siihen on aihetta.

Sisäministeri: tiedustelulait saatava läpi

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mielestä puolustusvoimien ja suojelupoliisin toimivaltaa lisäävien tiedustelulakien läpimeno olisi tärkeä askel siinä, että vakavat tapaukset saataisiin seulottua entistä tehokkaammin.

– Tiedustelulakien läpisaaminen helpottaisi sitä, että poimitaan jyvät akanoista silloin, kun näitä vihjeitä tulee. Voidaan tarkistaa, onko henkilö tietoliikenneyhteydessä esimerkiksi terroristisiin tahoihin ja voidaan sitä kautta katsoa, onko tämä vakavasti otettava uhkaus vai jotain muuta, Mykkänen sanoo.

Poliisihallituksen mukaan myös poliisin henkilötietolainsäädännön kehittäminen on tärkeää, jotta tietojen analysointi ja käsittely olisi mahdollisimman tehokasta. Myös tietojen saantia eri viranomaisilta tulisi kehittää.

– Poliisi ei itse pysty hankkimaan kaikkia tietoja, joten tarvetta on varmasti tarkastella, kuinka esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaiset voivat oma-aloitteisesti toimittaa poliisille tietoja, jotta me voimme arvioida asioita kaikilla mahdollisilla tiedoilla, Kilpeläinen sanoo.

"Poliisi menee kohti punaista aluetta"

Vaikka poliisi toimi Turun tapauksessa varsinaisessa puukotustilanteessa nopeasti ja tehokkaasti, myös kenttäpartioiden osaamista ja kalustoa on kehitetty. Varsinaiset toimintamallit tämänkaltaisten vakavien väkivaltatapausten varalle on Kilpeläisen mukaan muutettu jo Suomen koulusurmien jälkeen.

– Aiemmin piiritettiin ja yritettiin ehkä neuvotella, mutta tällä hetkellä toimintamalli on se, että siellä mistä kuuluu pauketta niin sinne poliisi menee kohti punaista aluetta ja pyrkii estämään väkivaltaisen toiminnan mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti, jotta vältytään uhreilta.

Vaikka varautuminen olisi kuinka tehokasta, kokonaan vakavia väkivallantekoja ei voida millään estää. Huolta aiheuttavien henkilöiden määrä on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt merkittävästi, Kilpeläinen sanoo.

– Täydelliseen turvallisuuteen ei koskaan päästä missään yhteiskunnassa, joten sellainen mahdollisuus on, että laajamittainen vakava väkivallanteko toistuu, vaikka viranomaiset ja muut toimijat tekisivät parhaansa.

Lue myös:

    Uusimmat