Venäjältä tulevasta satelliittinavigoinnin häirinnästä on tullut jatkuva ongelma Suomenlahdella. Parin vuoden aikana häirinnästä on tehty lähes 500 ilmoitusta, mutta todellinen määrä voi olla tätä suurempi.
Itämeren GPS-häirintä on tullut tutuksi Finnlines-varustamon merihenkilöstöjohtaja, merikapteeni Niclas Seligsonille.
– Häirintä näkyy siten, että saamme häiriösignaalin GPS-laitteisiin. Silloin laitteet antavat itse varoitusäänen, että nyt paikan määritys on heikentynyt. Sen jälkeen tehdään visuaalisempi paikanmääritys ja siirrytään käyttämään vain tutkaa, kun merikartasta saatu paikkatieto ei ole tarkka.
Kevään 2024 ja kuluvan vuoden marraskuun välisenä aikana liikenne- ja viestintävirasto Traficomille on tehty kaikkiaan 462 ilmoitusta vesiliikenteen GNSS-häiriöistä. Vesiliikenteessä havainnot ja häiriöilmoitukset ovat tulleet pääsääntöisesti ammattimerenkulusta. Huviveneilystä on saatu yksittäisiä ilmoituksia.
Ilmoitukset näyttävät painottuvan selkeästi kesäaikaan ja vuoden loppua kohden niiden määrä vähenee selkeästi.
Onnettomuus lähellä
Merenkulkujohtaja Sanna Sonninen Traficomista arvioi, että satelliittihäirinnän todellinen mittakaava on huomattavasti suurempi. Ulkomaiset alukset eivät hakeudu Traficomin verkkosivuille ilmoittamaan asiasta ja toisaalta into toistuvien raporttien tekemiseen laskee muillakin.
Onnettomuuksia ei ole häirinnän takia sattunut, mutta vakavia läheltä piti -tilanteita kylläkin.
– Pari tapausta on ollut nimenomaan silloin alkuvaiheessa. Enimmäkseen aikatiedon harhautuksen seurauksena alus ajautui väylän reunalle. Eli se ei ollut väyläalueen keskellä niin kuin kuvitteli olevansa, vaan käännös oli menossa pitkäksi ja alus oli törmäämässä saareen, Sonninen kertoo.
Sonninen pitää satelliittihäirintää sen laadun vuoksi vakavana ongelmana merenkulun turvallisuudelle. Suomalaisvarustamot ovat kuitenkin hänen mukaansa löytäneet parin vuoden aikana oikeat keinot puuttua ongelmaan.
Lue myös: Traficom varoittaa GPS-häiriöistä
Laitteita uusittu
MTV Uutiset kysyi muutamalta suomalaisvarustamoilta häirinnän vaikutuksista. Käytännössä kaikkien varustamojen mukaan häirinnästä ei ole ollut juurikaan haittaa. Vastauksissa korostuvat myös yhteistyö viranomaisten kanssa ja oman henkilökunnan koulutus.
– Merenkulkijat on koulutettu ja ohjeistettu toimimaan tilanteissa, joissa GPS-signaali häiriintyy. Meille turvallisuus tulee aina ensimmäisenä, eikä matkustajien tarvitse olla huolissaan, sanoo Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd.
Satelliittipaikannuksen häirintään on reagoitu myös uusimalla alusten laitteita.
– Heti kun häiriöt alkoivat voimistua pari vuotta sitten, tutkimme erilaisia fyysisiä antennisuojia ja vaihdoimme myös GPS-laitteita sitä mukaa, kun ne kuuluivat alusten telakointiohjelmaan. Uskomme nyt, että meillä on malli, joka kestää häiriöitä hyvin, vastaa puolestaan viestintäpäällikkö Christa Grönlund Viking Linelta.
Niclas Seligsonin mukaan Finnlinesilla on otettu käyttöön häirintää torjuvia antenneja.
– Ne on katsottu hyväksi järjestelmäksi, ne ovat tosin vielä koekäytössä. Olemme myös uusineet ja päivittäneet GPS-laitteita, jotta häiriötilanteet vähenisivät.
Häirintä suunnattu drooneja vastaan
Laivojen GPS-laitteet eivät ole Venäjälle ensisijainen kohde, vaan se häiritsee signaaleja torjuakseen droonihyökkäyksiä. Häirinnän lähde voi olla Venäjän mantereella, mutta se voi olla peräisin myös liikkuvasta kohteesta. Se tuo Sanna Sonnisen mukaan mukanaan yllätyselementin, koska häirintä ei tulekaan mistään tietystä kohteesta ja häirinnän alue muuttuu.
– Logiikka on siinä, että taivaalta tuleva satelliittisignaali on heikko saavuttaessaan vastaanottimen. Häirintäsignaali tulee puolestaan maan kuoren myötäisesti, ja on hyvin voimakas, jos se tulee liikkuvasta kohteesta, Sonninen toteaa.
Merenkulun turvallisuutta uhkaa on myös niin sanottu Venäjän varjolaivasto, jonka avulla maa yrittää kiertää öljyvientiin liittyviä kansainvälisiä pakotteita. Varjolaivasto liikkuu maailman merillä kehnokuntoisilla aluksilla, jossa miehistön taidot vaihtelevat.
Merenkulkujohtaja Sanna Sonninen pitääkin uutena turvallisuusuhkana varjolaivaston ja satelliittihäirinnän yhdistelmää.
– Osataan ehkä ajaa vain elektronisilla laitteilla, jotka komentosillalla on. Ei osata käyttää tutkaa tai visuaalista navigointia eikä olla totuttu Suomenlahden kaltaisiin haastaviin vesiin. Ja sitten jos lähtee paikkatietosignaali, aikatieto, nopeustieto, mahdollisesti nopeustietokin pois. Se on hyvin vaarallinen yhdistelmä – osaamisen puute ja navigointitiedon puute.