Vankilat eivät tiedä, voivatko kertoa ääriliike- ja rikollisryhmähavainnoista poliisille – ”Tilanne on osin epäselvä”

Sisäministeriön neuvotteleva virkamies Heli Heikkola kertoo, että tilanteen taustalla ovat muutokset poliisilaissa ja tietosuoja-asetuksessa. Hänen mukaansa tilanteen korjaamiseksi on perustettu työryhmä, jonka tarkoitus on muuttaa pykälät vastaamaan tältä osin aiempaa tilannetta.

– Jos [Rikosseuraamuslaitoksen työn yhteydessä] tulee tieto jostain, mikä voisi estää tai selvittää rikoksia, pitäisi niitä tietoja pystyä poliisille kertomaan, hän linjaa.

Heikkolalla ei ole käsitystä, välitetäänkö tällä hetkellä kyseessä olevia tietoja poliisiviranomaisille, sillä nykylainsäädäntö on luonut epävarmuuden tilan.

– Tilanne on tällä hetkellä siltä osin epäselvä.

Epäselvyyksien vaikutuksia ei tiedetä

Myös Rikosseuraamuslaitoksen lakimies Esa-Pekka Hänninen vahvistaa, että viranomaisilla on epäselvyyttä sen suhteen, mitä tietoja Rikosseuraamuslaitos voi oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille.

– Työryhmän tehtävä on käydä tämänhetkistä tilannetta läpi ja selkiyttää yhteistyötä, hän kertoo.

Hänninen ei osaa sanoa, luovutetaanko tietoja tällä hetkellä oma-aloitteisesti Rikosseuraamuslaitokselta poliisille, vai onko tiedonvaihto pysähtynyt epäselvyyksien seurauksena.

”Vankilatiedonhankinnan merkitys keskeinen”

Tällä viikolla julkaistu Rikosseuraamuslaitoksen vankiloita ja radikalismia käsitellyt raportti korosti viranomaisten tiedonvaihdon merkitystä terrorismin torjunnassa. Raportissa nostetaan esille muun muassa se, että viime vuosina Euroopassa tapahtuneista terrori-iskuista lukuisat tekijät ovat olleet entisiä vankeja. Usein henkilöt oli aiemmin tuomittu jostain muusta rikoksesta kuin terrorismista.

Myös raportti nosti esille vankiloiden ja esitutkintaviranomaisten välisen yhteistyön tärkeyden.

– Vankilatiedonhankinnan merkitys radikalisaation havaitsemiseen ja seurantaan liittyen on aivan keskeinen, erityisesti niissä tilanteissa, joissa ekstremististä toimintaa pyritään peittelemään viranomaisia harhauttaen, raportissa arvioidaan.

– Suomen ei tarvitse toistaa muualla Euroopassa jo tehtyjä kohtalokkaita virheitä, että terrori-iskujen tekijät, jotka ovat juuri vapautuneet vankilasta pääsevät yllättämään viranomaiset täysin, raportissa todetaan.

”Iskuja olisi voitu estää”

Raportin kirjoittamiseen osallistunut erityisasiantuntija Sami Peltovuoma Rikosseuraamuslaitokselta kertoo, että Suomen vahvuutena on ollut pitkään aktiivinen ja toimiva viranomaisyhteistyö ja tiedonvaihto. Tiedonvaihdon tarve on korostunut hänen mukaansa myös kansainvälisissä radikalismia käsitelleissä raporteissa.

Hän arvioi, että oma-aloitteisesta tietojen antamisesta luopuminen voi heikentää radikaalisti viranomaisten tietojenvaihtoa, millä on vaikutuksia niin ääriliikkeitä kuin järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaan viranomaistoimintaan.

– Euroopassa on useita esimerkkejä, että tietoja iskun tehneestä olisi ollut eri viranomaisilla, mutta tiedot eivät olleet kaikkien käytössä. Jos tiedonvaihto olisi ollut kunnossa, olisi iskuja mahdollisesti voitu estää, hän arvioi.

KRP: Tietojen saaminen äärimmäisen tärkeää

Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Arto Tuomela kertoo, että myös heidän näkökulmastaan tietojen välittyminen on äärimmäisen tärkeää. Eri lähteistä tulevalla tiedolla rakennetaan tilannekuvaa, ja suunnataan toiminta sen perusteella tehtyjen arvioiden mukaan.

– Kun lähdetään ennaltaehkäisemään, ei ole konkreettista rikosta, jota tutkia. Pitää kerätä pieniä asioita ja ilmiöitä, ja pystyä yhdistelemään tietoja. Meillä ainakin tiedon tarve on vain kasvanut, hän toteaa.