Terrorismiasiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että Berliinin joulumarkkinoilla tehty terrori-isku vahvistaa uuden ajan jihadistien toimintatapaa, jossa isku kohdistetaan isoon joukkoon siviilejä ja tekijällä on rikollista taustaa.
– Ne kaikki iskut, mitä nyt on tehty, ovat olleet sen tyyppisiä, että on hyökätty nimenomaan siviilejä vastaan. Berliinin iskussa on nähty mukana myös symboliikkaa, koska kyse (joulumarkkinoilla) on kristikunnan juhlasta. Iskujen tekijöillä on ollut rikollista taustaa, mikä on voinut johtaa osaltaan radikalisoitumiseen, kertoo viestintäpäällikkö Jyri Rantala Suojelupoliisista.
Tilanne oli samankaltainen, kun heinäkuussa ranskalaistunisialainen erakoitunut pikkurikollinen ajoi rekalla väkijoukkoon, joka katseli Nizzassa ilotulitusta Ranskan kansallispäivänä.
Nizzan iskussa kuoli 84 ihmistä, Berliinissä viime viikolla 12. Näiden lisäksi useat ihmiset loukkaantuivat, osa vakavasti.
Viranomaiset katkaisivat puolustusvoimien ajoneuvoilla liikenteen. Joulurauha julistetaan perinteisin menoin Turun Vanhalla Suurtorilla jouluaattona.Lehtikuva
Näiden iskujen vuoksi Suomen poliisi lisäsi turvatoimia ja valmiuttaan jouluaattona, kun Turussa julistettiin joulurauha. Paikalle oli ajettu iso armeijan ajoneuvo estämään ajoneuvolla väkijoukkoon ajamisen. Tämän lisäksi liikenne katkaistiin joillakin teillä.
– Meillä oli tavallista järeämmät turvatoimet, mutta en sen tarkemmin kerro, millä tavoin olimme varautuneet mahdollisen iskun estämiseen, sanoo ylikomisario Timo Malinen Länsi-Suomen poliisista.
Joulurauhan julistus Turussa sai myös Keskusrikospoliisin nostamaan valmiuttaan.
– Nostimme valmiutta siltä varalta, että jotain tapahtuu Turussa. Olimme päivystysvalmiudessa aloittamaan tutkinnan mahdollisesta terrori-iskusta, toteaa rikospoliisi Kimmo Heinonen Keskusrikospoliisista.
Suomessakin 300 riskihenkilöä
Suojelupoliisin mukaan iso ongelma on se, että Keski-Euroopassa viranomaisten tiedossa on tuhansia, ellei jopa kymmeniä tuhansia riskihenkilöitä, joita kaikkia viranomaiset eivät voi valvoa tai seurata aktiivisesti.
– Vuonna 2015 Pariisissa esimerkiksi Charlie Hebdo -iskun tehneet olivat olleet Ranskan turvallisuusviranomaisten seurannassa hyvinkin pitkään, mutta sitten oli katsottu, että nyt on muita vielä vaarallisempia henkilöitä, joita pitää ottaa seurantaan. Joskus arvio voi mennä ikävä kyllä pieleen, kun resurssit ovat rajalliset, sanoo Supon Rantala.
Pariisissa Charlie Hebdo iskussa kuoli 12 ihmistä 7.1.2015.AFP / Lehtikuva
Rantalan mukaan yksistään Saksassa on tuhat korkean riskin henkilöä. Suomessa riskihenkilöitä on viranomaisten tiedossa 300.
– Riskihenkilöiden määrä on parissa vuodessa noussut parista sadasta kolmeen sataan. En voi paljastaa sitä, millä tavalla heidät on luokiteltu enkä sitä, kuinka monta heistä on valvonnassa. Punnitsemme päivittäin kaiken saamamme tiedon perusteella, ketkä ovat tärkeimmät valvottavat, paljastaa Rantala.
He ovat radikalisoituneet Suomessa
Rantalan mukaan Supon riskihenkilöt ovat hyvin eri tyyppisiä, mutta merkille pantavaa on se, että heidän radikalisoitumisensa on tapahtunut Suomessa asuessa.
– Suomessa elinolot ovat näiden henkilöiden kohdalla olleet sellaiset, että he ovat radikalisoituneet nimenomaan täällä. Heidän joukossaan on myös rikollisia. Osa heistä esimerkiksi levittää jihadistista propagandaa tai hankkii rahoitusta Isisille - ja he ehkä ovat jopa tulevaisuudessa valmiita johonkin iskuihin, kuvailee tilannetta Rantala.
Berliinin iskun toteuttanut 24-vuotias tunisialainen Anis Amri välitti kokaiinia Berliinissä, joutui vankilaan ja radikalisoitui pikkuhiljaa. Pariisin iskun toteuttaneet veljekset myivät taasen hasista ja toinen veljistä oli hiljattain vapautunut vankilasta.
Berliinin iskusta epäilty Anis Amri ammuttiin Milanossa.
Supon tiedossa on 80 Syyriaan tai Irakiin Isisin joukkoihin lähtenyttä henkilöä, joista suurin osa on asunut jopa koko ikänsä Suomessa ja osa on myös syntynyt täällä.
– Heistä parikymmentä on palannut kotimaahan, emmekä ole näiden Suomen kansalaisten paluuta voineet estää. Muilla statuksilla maassa olevien paluun kohdalla viranomaiset tekevät arvion, voidaanko paluu Suomeen estää esimerkiksi oleskelulupa epäämällä, kuvailee tilannetta Rantala.
Rantalan mukaan radikalisoituminen on monimutkainen prosessi.
– Siihen voi liittyä työttömyyttä, eriarvoisuutta ja sitä ettei kuulu mihinkään - eli hyvin pitkältä samanlaisia tekijöitä kuin syrjäytymisessä, pohtii Rantala.
Rantalan mukaan kohdehenkilöiden määrän kasvu on Suomessa ollut viime vuosina maltillista - osa on jopa pettynyt Isisiin ja lopettanut jihadistisen propagandan levittämisen.
Rekka ajoi joulumarkkinoilla väkijoukkoon.AFP / Lehtikuva
Terroristin uudet kasvot
Uuden ajan jihadistien mallista on puhunut Ruotsin puolustuskorkeakoulun terrorismiasiantuntija Magnus RanstorpWall Street Journalin haastattelussa.
– Uuden ajan jihadistit ovat aivan yhtä sovussa huumeiden myynnin kuin ääriliikkeidenkin kanssa. Osa ongelmaa on yhteiskunnan suhteellisen löyhä suhtautuminen vankilaan päätyviin pikkurikollisiin, joista kasvaa vankiloissa jihadisteja, kuten on todettu tapahtuneen kahdelle Brysselin ja Pariisin hyökkäysten takana olleille veljeksillekin, sanoo Ranstorp.
Maaliskuiset terroristien tekemät räjähdykset Brysselin kansainvälisellä lentokentällä sekä metroasemalla aiheuttivat useita kuolonuhreja, kymmeniä loukkaantuneita sekä paniikkia ympäri kaupunkia.
Kaksi Brysselin lentokentälle iskenyttä itsemurhapommittajaa tunnistettiin veljeksiksi.AFP / Lehtikuva
Ranskassa, mutta myös Belgiassa, iskuissa mukana olleet olivat viranomaisten tiedossa riskihenkilöinä.
– Turvallisuusviranomaisten epäonnistumiset tulevat vain esiin, mutta onnistumiset eivät niinkään. Näistä ei puhuta julkisuudessa, koska sillä tavoin antaisimme vastapuolelle tietoa omasta osaamisesta ja kyvyistä. Tosin Ranskan sisäministeri paljasti vasta, että kymmenkunta terrori-iskua oli estetty jo tänä vuonna, kertoo Rantala.
1:15
Suposta todetaan, että länsimaisessa vapaassa yhteiskunnassa asuessamme ei voi olla aukotonta valvontasysteemiä.
– Arvioimme Suomeen kohdistuvaa terroriuhkaa. Emme arvioi erikseen juhlapäiviin kohdistuvia riskejä, mutta autamme esimerkiksi paikallispoliisia suuriin yleisötapahtumiin liittyviä uhkia arvioimalla, sanoo Rantala.
Joulumarkkinoille tehdyssä iskussa menehtyneille on tuotu kynttilöitä ja kukkia.AFP / Lehtikuva
Rantala toteaa, että Saksassakin oli varmasti olemassa riskiarvio siitä, että joulumarkkinat voivat olla terroristien kohde.
– Riskiarviosta huolimatta Berliinin isku päästi kuitenkin tapahtumaan. Tekojen estäminen on tavattoman vaikeaa. Minkäänlaiseen liialliseen pelkoon tai hysteriaan ei ole kuitenkaan tarvetta – tämähän on terroristien tavoite. Tervettä maalaisjärkeä voi käyttää ja seurata viranomaisten ohjeita, tiivistää Rantala.
MTV:n Uutisextrassa vieraana elokuussa olleen Helsingin apulaispoliisipäällikön Ilkka Koskimäen mukaan poliisin suurimmat huolenaiheet liittyvät huumeisiin, huumerikollisuuden kasvuun ja ääriajattelun kärjistymiseen:
