Poliisin ja viranomaisten toiminta ja viestintä Turun puukotuksen yhteydessä on saanut paljon kiitosta.
Poliisihallituksen poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi aamun Huomenta Suomessa, että viranomaiset toimivat tapauksessa ensiluokkaisesti.
– Vakava rikos saatiin pysäytettyä ja varmuudella pelastettiin yksi ihmishenki, ehkä useampikin. Ensipartion toiminta oli ensiluokkaista, Kolehmainen kertoo.
– Isossa kuvassa voisi arvosanan 5/5 tässä vaiheessa antaa, mutta totta kai asiaa selvitetään. Kaikki kivet käännetään, kuten sisäministeri eilen totesi, ja arvioidaan sitten, onko toimissa kehittämistä.
Turun pääepäilty on kertonut olevansa 18-vuotias. Hän on Marokon kansalainen. Epäilty on tullut turvapaikanhakijana Suomeen vuonna 2016. MTV Uutisten tietojen mukaan epäilty oli saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Kolehmainen kertoo epäillyn turvapaikkapäätöksen kuuluvan myös esitutkinnan piiriin kuuluviin asioihin.
– Sitä selvitellään yhdessä maahanmuuttoviraston kanssa koko ajan ja katsotaan kuinka se etenee.
Lisäksi esitutkinnassa annetaan Kolehmaisen mukaan suuri painoarvo ennen veritekoa tapahtuneille.
– Tämä on yksi osa-alue tutkinnassa, jota selvitetään hyvin tarkkaan. Edeltävät toimet ja tapahtumat, mitkä tähän rikosasiaan liittyy pyritään selvittämään mahdollisimman tarkasti, Kolehmainen sanoo.
– Niiden selvittämisessä on edetty, mutta luonnollisesti se on esitutkinnan johtajan asia kertoa julkisuuteen.
Tiedustelulainsäädäntöä peräänkuulutetaan
Huomenta Suomessa vieraili myös kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.). Hänen mukaansa teko olisi mahdollisesti voitu ehkäistä tiedustelulainsäädännön avulla.
– Emme tiedä vielä takkaan, mitkä ovat tutkinnan tulokset, mutta jos hän olisi pitänyt yhteyttä ulkomaille, saanut esimerkiksi sieltä koulutusta ja viestejä teon toteuttamiseksi, silloin tiedustelulainsäädäntö olisi voinut auttaa ehkäisemään tekoa, Tolvanen toteaa.
Tolvasen mukaan ongelma vastaavissa rikoksissa on nimen omaan Suomen rajojen ulkopuolelta saatava tieto. Kyse on tilanteista, joissa ei ole tapahtunut vielä mitään rikosta.
– Silloin Suomen viranomaiset ovat täysin muiden maiden tietojen ja hyväntahtoisuuden varassa. Niin se ei voi jatkua. Meidän on pakko saada tiedustelulainsäädäntö heti voimaan. Se olisi pitänyt olla jo vuosia sitten, Tolvanen sanoo.
– Me ollaan koko läntistä Eurooppaa jäljessä. Lähes kaikissa länsimaissa on tämä tiedustelulainsäädäntö.
Poliisiylijohtaja Kolehmainen vahvistaa, että poliisi tarvitsee tiedustelulainsäädännön kaltaisia välineitä työkalupakkiin, jotta tietojenhankintaa ulkomailta pystyttäisiin parantamaan.
– Meillä on todellakin hyvät toimivaltuudet, kun meillä on identifioitu rikos tai rikosepäily. Toimivaltuudet sen tutkimiseen riittävän hyvät, mutta kun meillä ei ole yksilöityä rikosta, siihen työkalupakkiin tarvitsisimme lisää työkaluja, Kolehmainen toteaa.
– On aikaista sanoa tässä vaiheessa, olisiko tämä kyseinen tapaus voitu estää.
12:00
