Katujengien toiminta pääkaupunkiseudulla on poliisin mukaan vakiintumassa. Myös muissa isoissa kaupungeissa, kuten Turussa, Tampereella ja Oulussa, on merkkejä toiminnan aktiivisuudesta, mutta katujengitoiminta ei ole näissä kaupungeissa ainakaan vielä vakiintunutta ja laajaa.
– Suunta on huolestuttava. Katujengi-ilmiön juuret ovat pääkaupunkiseudulla, mutta valitettavasti ilmiö vaikuttaa nostavan päätään myös maan muissa suuremmissa kaupungeissa. Jengeillä on myös tunnistettu kansainvälisiä yhteyksiä, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta kertoo.
Poliisin mukaan katujengeillä tarkoitetaan tunnistettuja, tiettyihin kaupunginosiin leimautuvia ryhmiä, joissa myös tapahtuu huumekauppaa ja muuta vakavaa rikollisuutta.
– Leimallista näille ryhmille on myös se, että jengien välillä on erilaisia väkivallantekoja ja ryhmäajattelua jengien sisäisesti. Ryhmäajattelua vahvistavana heillä on erilaisia tunnuksia, Heikinheimo kertoo.
Lue myös: Helsingin poliisi perusti kaksi uutta erikoisryhmää estämään katujengirikollisuutta – poliisi yrittää estää uusien ryhmien syntymisen, purkaa vanhoja ja auttaa nuoria irti katujengeistä
Väkivalta- ja huumerikoksia
Suomessa on tunnistettu nyt noin 10 katujengiä. Tilannetta seurataan poliisissa jatkuvasti. Poliisi on tunnistanut vajaat 100 jengien avaintoimijaa ja saman verran jengien ympärillä liikkuvia henkilöitä.
Vuoden 2022 alusta tämän vuoden helmikuun loppuun saakka poliisi kirjasi noin 640 katujengeissä toimiviin henkilöihin liittyvää rikosepäilyä.
– Pääsääntöisesti ne ovat väkivalta-, huumausaine- ja liikennerikoksia. Väkivaltaisuudet ovat edelleen vähäisiä, jos niitä vertaa esimerkiksi Ruotsissa tapahtuviin yhteenottoihin, Heikinheimo kertoo.
Poliisi käynnisti viime vuoden puolella valtakunnallisen operatiivisen yhteistyön, joka on Heikinheimon mukaan parantanut tiedonvaihtoa katujengeistä, tilannekuvan muodostamista ja rikostorjuntatyötä.