Helsingin poliisi on aloittanut yhteistyön ulkomaita myöten katujengi-ilmiön torjumiseksi

Helsingin poliisilaitoksella aloitti lokakuussa koordinaatioryhmä, jonka tarkoituksena on kehittää katujengirikollisuuteen liittyvää havainnointia, tiedonkulkua, tilannekuvaa ja tutkintajärjestelyjä poliisilaitoksella, poliisi tiedottaa. 

Koordinaatioryhmässä ovat mukana uhkatutkintaryhmä, analyysi- ja tiedusteluryhmä sekä valvonta ja ennalta estävä toiminto. 

– Me tutkimme vakavat rikokset tehokkaasti ja estämme väkivallan kierteen jatkumisen, olemme näkyvästi läsnä kaupungilla ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi teemme ennalta estävää työtä tämän ja tulevien ilmiöiden torjumiseksi yhdessä Helsingin kaupungin, sen asukkaiden sekä muiden kumppanien kanssa, kertoo koordinaatioryhmän puheenjohtaja, rikosylitarkastaja Markku Heinikari.

Ensimmäiset havainnot katujengi-ilmiöstä tehtiin toukokuussa 2021, kun väkivallan kierre kahden eri ryhmän välillä alkoi, poliisin tiedotteessa kerrotaan. 

– Rikostutkintamme onnistui (tuolloin) erinomaisesti ja tilanne rauhoittui. Tilannekuvan muodostaminen nopeasti syntyneestä ja muuttuvasta ilmiöstä ei ole helppoa, joten paransimme tietojenvaihtoa Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisilaitosten sekä Keskusrikospoliisin kanssa, kertoo poliisikomentaja Lasse Aapio. 

– Teemme yhteistyötä myös Pohjoismaiden pääkaupunkien ja Lontoon poliisin kanssa. Suomen kehitys on vielä alkuvaiheessa muihin maihin verrattuna.

"Motiivit väkivallantekoihin usein vähäpätöisiä"

Poliisin mukaan alaikäisten tekemät rikokset tapahtuvat yleensä ryhmissä, mutta poliisin näkökulmasta ei voi puhua jengiytymisestä. 

Heinikari kertoo tiedotteessa, että Helsingissä nuorten ryöstörikosten määrä on tänä vuonna kasvanut merkittävästi. Alaikäisten ryöstörikoksissa on kuitenkin pääosin kyse eri ilmiöstä kuin katujengiasiassa, jossa keskeiset henkilöt ovat noin parikymppisiä ja rikokset vakavampia. 

– Katujengi on useiden henkilöiden muodostama ryhmä, jolla on oma nimi ja identiteetti. Jengiin kuuluvat henkilöt tekevät erilaisia rikoksia yhdessä ja yksin. Tunnistettujen jengien nimet viittaavat usein katuihin tai kaupunginosiin. 

Heinikarin mukaan Suomessa katujengit eivät pidä katuja tai asuinalueita hallussa, mutta jengeihin kuuluvilla henkilöillä on kuitenkin laajaa vaikutusvaltaa sosiaalisen median alustoilla, joilla he ruokkivat rikollisen elämäntavan ihannointia ja vastakkainasettelua.

– Motiivit väkivallantekoihin ovat usein vähäpätöisiä. Meillä on paljon kansainvälisiä esimerkkejä siitä, mihin tällaisen ilmiön kehityskulku voi johtaa. Tähän on suhtauduttava vakavasti. 

Heinikari perää päättäjiltä, viranomaisilta ja muilta toimijoilta puuttumista katujengi-ilmiön juurisyihin. 

– Yksi oleellinen asia on nopeuttaa nuorten rikos- ja oikeusprosessia, mikä helpottaisi rikoskierteen katkaisua ja auttaisi myös rikosten uhreja. 

Lue myös: "Kellot ja vaatteet viedään päältä" – vantaalaiset nuoret kertovat, miten lisääntyneet ryöstöt näkyvät heidän arjessaan

Lue myös: Nuorten väkivaltarikokset räjähtivät valtavaan kasvuun, jopa 10-vuotiaat ryöstävät – syitä pahaan oloon on koronasta kaveripiiriin: "Elämä vie rikolliseen suuntaan"