Poikkeuksellinen tilanne: Rahapuskurit eivät riitä työttömyyden hoitamiseen

Työttömyysvakuutusrahasto varautuu yli kymmenen prosentin työttömyyteen ensi vuonna. Se tarkoittaa, että työttömyydestä aiheutuvat menot lisääntyvät entisestään.

Jo nyt työttömyydestä johtuvia menoja katetaan velalla.

– Vajaa miljardi euroa on nostettu lainaa markkinoilta, kertoo Työttömyysvakuutusrahaston varatoimitusjohtaja Tapio Oksanen.

Ensi vuonna nousevat myös työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksut. Esitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn lähiaikoina. Yhteensä korotuksella kerätään lisää rahaa 750 miljoonaa euroa.

– Se on todella merkittävä korotus, joka joudutaan nyt tekemään tämän heikentyneen työllisyystilanteen takia. Ja sinne jää edelleenkin maksunkorotuspainetta tuleville vuosille, arvioi SAK:n työelämänasioiden johtaja Saana Siekkinen.

– Työnantajien kustannusten kasvattaminen heikentää aina työnantajien mahdollisuuksia työllistää, harmittelee Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkina-asioiden johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.  

– Nyt nämä työttömyysvakuutusmaksujen korotukset ovat niin tuntuvia, että vaikuttavat väistämättä siihen, että työnantajat työllistävät vähemmän, tai sitten kun joudutaan irtisanomaan, niin irtisanotaan enemmän, arvioi Rantahalvari.

Tilanne onkin poikkeuksellinen, sillä aiemmissa laskusuhdanteissa Työttömyysvakuutusrahaston puskurit ovat riittäneet kattamaan kasvavat menot.

– Taantuma ja hyvin matala talouskasvu on kestänyt jo neljä vuotta ja siksi näitä alijäämiä on päässyt syntymään niin merkittävästi, toteaa Oksanen.

Erimielisyyttä keinoista

Työnantajille työttömyysvakuutusmaksujen korotukset ovat myrkkyä ja työmarkkinajärjestöt kiistelevät nyt siitä, miten menojen kasvuun pitäisi varautua. SAK haluaa kasvattaa puskureita.

–Olisi hyvä saada pelivaraa ja toisaalta ei tarvitsisi niin paljon näitä maksuja korottaa, sanoo Siekkinen.

EK haluaa puolestaan kutistaa etuuksia.

– Työttömyysturvajärjestelmää pitää sopeuttaa noin miljardilla eurolla. Tästä noin puolet voitaisiin tehdä etuusleikkauksilla ja toinen puolisko hoitaa paremman työllisyyden tuomilla maksutuotoilla ja etuusmenojen pienentymisellä, kuittaa Rantahalvari.

SAK ehdottanut, että työantajien maksurasitusta kevennettäisiin siten, että maksut jaettaisiin puoliksi työnantajien ja työntekijöiden kesken.

– Se tarkoittaisi vuositasolla työnantajamaksuissa 600 miljoonan euron alennusta, arvioi Siekkinen.

– Tarkoituksenmukaisempaa olisi tehdä työnantajamaksujen alennus työeläkevakuutusmaksussa, koska se on isompi kuin työttömyysvakuutusmaksu, ja siellä muutos olisi helpompi tehdä, toteaa Rantahalvari.

Lue myös:

    Uusimmat