STTK:n Patrizio Lainà arvostelee hallituksen linjausta työllisyysrahoista: "Epäoikeudenmukaiselta tuntuu"

– Aika marginaalisia ovat nämä muut veronkevennykset. Polttoaineverotuksen kevennys taitaa olla muutaman sentin luokkaa. Sitä tuskin kovin moni huomaa. Enemmän olisi ollut tarvetta vahvistaa julkista taloutta. Nyt alijäämät kasvavat entisestään, tulee miljardiluokan veronkevennyksiä ja samaan aikaan leikataan rajusti tietyiltä ihmisiltä, Lainà sanoo.

Yrittäjiltä ymmärrystä, mutta myös kritiikkiä

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on pääosin tyytyväinen hallituksen budjettiesitykseen. Arvosteltavaa hän löytää arvonlisäverojen korotuksesta, joka osuu esimerkiksi kaupan alalla ja tapahtuma-alalla toimiviin yrityksiin.

– Ongelma tässä on se, että nämä ovat samoja aloja, jotka kärsivät koronasta, ja toipuminen koronasta on kesken. Ja silloin tällainen veronkorotus ei ole mikään mukava uutinen näille yrittäjille, Pentikäinen sanoo.

Hän pitää päätöstä työttömyysvakuutusmaksujen alennuksen perimistä palkansaajilta osittain huonona ratkaisuna. Veronkiristys ei varsinaisesti lisää hallituksen tavoittelemaa työnteon kannustavuuden kasvattamista.

–  Nyt sitten hallitus pienen osan tästä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun alennuksesta ikään kuin imuroi valtion talousarvioin katteeksi, ja tätä voi tietysti yhtäältä moittia, koska se on tätä [työnteon kannustavuutta korostavaa] linjaa vastaan. Mutta toisaalta ymmärrän sitä tiettyyn rajaan asti, koska meillä on erittäin vakava velkaantumisongelma, ja tähän täytyy löytää ratkaisu, Pentikäinen sanoo.

Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan palkansaajien tuloverotus kevenee kaikissa tuloluokissa. Suurimmat suhteelliset ja euromääräiset kevennykset kohdistuvat kuitenkin niille suomalaisille, jotka ansaitsevat yli 10 000 euroa kuukaudessa.