Suomen luonnossa meneillään mielenkiintoinen ilmiö – Valekevät

Nyt maastossa näkyvät pajunkissat tai sinivuokot eivät kuitenkaan anna aihetta huoleen kasvien puolesta, rauhoittelee Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry Väre.

–  Vain pieni osa kasveista ennakoi kukkimalla kevään tuloa. Tämä pätee kaikkiin luonnonvaraisiin kasvilajeihin: ainoastaan pieni osa kunkin lajin yksilöistä reagoi lämpöiseen syksyyn. Kasveilla on geneettistä muuntelua sen verran paljon, että suurin osa niistä ei ala kukkia tähän vuodenaikaan.

Väre samalla muistuttaa, että lämpötila ei ole ainoa kasvien talvihorrokseen vaikuttava tekijä.

Taas uusi sääennätys! Syyskuu oli kymmenettä kertaa peräkkäin tavanomaista lämpimämpi

–  Sitä säätelee lämmön ohella päivän eli valoisan ajan pituus.

Myös ne luonnonvaraiset kasvit, jotka syksyn lämpö on huijannut kukkimaan, selviävät sinivuokkolähes kaikki valekeväästä.

–  Nyt kukkivien kasvien kukinta jää kyllä väliin ensi keväänä. Kasvi kuitenkin vain kerää voimia ja kukkii keväällä 2020. Jos kyseessä on kloonikasvi, kuten valkovuokko, osa kloonista voi kukkia nyt syksyllä ja osa siitä kukkii ensi keväänä.

Viljalajien tulokkaat herkempiä

Viljakasvit eivät Väreen mukaan ole aivan yhtä sitkeitä ja parkkiintuneita kuin Suomenniemellä jääkauden jälkeen jopa 12  000 vuotta sinnitelleet luonnonkasvilajit.

–  Viljakasveilla saattaa olla ongelmia, jos niillä tapahtuu lämpimän syksyn vuoksi ennenaikaista oraan itämistä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio sanoo, että Suomen keskeisiä viljalajeja on jalostettu nimenomaan kestäviksi.

–  Perinteisten viljakasviemme syysmuotoiset ja talvehtivat lajit selviytyvät ihan hyvin tällaisestakin syksystä. Esimerkiksi suomalainen ruis kestää karuja olosuhteita.

Sen sijaan viljalajien tulokkaat, kuten syysmuotoiset öljykasvit, ovat selvästi herkempiä sään yllätyksille.

–  Ongelmille alttiimpia ovat esimerkiksi syysrypsi ja syysrapsi.

Vaurioriskejä viljakasveille – osin myös luonnonkasveille – tuovat Peltonen-Sainion ja Väreen mukaan olosuhteet, joissa lämpötilassa tapahtuu isoja loikkia edestakaisin, tai lämpö sahaa talvella edestakaisin nollan molemmin puolin.

–  Jos nyt tulisi äkkiä kovia pakkasia, heränneille luonnonkasvien yksilöille kävisi varmasti huonosti. Mutta koska niitä on vähän, sekään ei vaikuttaisi kokonaisuuteen, Väre vertaa.

Ennuste: Lauhaa pukkaa yhä

Syyskukkia ja -pajunkissoja voi päästä kummastelemaan Suomen luonnossa vielä lähiviikkoinakin. Ilmatieteen laitokselta kerrotaan, että viimeksi tehty pitkä sääennuste viittaa siihen, että lauha säätyyppi jatkuisi joulukuun alkuun asti.

–  Tuon ennusteen mukaan mitään selkeää muutosta viime aikojen säähän ei olisi tulossa. Marraskuu siis jatkuisi tavanomaista lämpimämpänä, kertoo päivystävä meteorologi Juha Tuomala.

Hän muistuttaa samalla, ettei sääennuste ole tällä erää kovinkaan varma.

Jos meneillään olevan kuukauden sää jatkuu sellaisena kuin se on alkanut, näin lämpimiä marraskuita koetaan Ilmatieteen laitoksen mukaan osapuilleen kerran vuosikymmenessä.