Pohjolan liikevoitto reiluun 1,3 miljardiin

Pääjohtaja Iiro Viinanen selitti kaksi vuotta sitten toteutetun rakenneuudistuksen alkaneen nyt tuottaa tuloksia. Tämän myötä Pohjolan hallitus esittää osingon nostamista kolmesta viiteen markkaan ja peräti 25 markan lisäosingon maksamista.

Hän kiisti, että lisäosingolla kosiskeltaisiin henkiyhtiö Suomen omistajia myötämielisemmäksi suunnitelmalle liittää Suomi Pohjolan henkiyhtiöön.

Viinasen mukaan ratkaisu on puhtaasti seurausta onnistuneesta rakennejärjestelystä, hyvin menneestä vuodesta ja vakavaraisuuden parantumisesta. Näin toiminnan vakaaseen pyörittämiseen ylittävä osuus pääomasta voidaan Viinasen sanoin maksaa niille, joille se kuuluu eli omistajille.

Viinasen mukaan tämä ei tarkoita, että nyt tulossa olevan tasoisia lisäosinkoja olisi luvassa jatkossakin, vaan ratkaisut tehdään aina tapauskohtaisesti.

Yhtiön hallituksen tuoreen linjauksen mukaisesti Pohjola pyrkii noudattamaan osinkopolitiikkaa, joka heijastaa pitkällä aikavälillä tuloksen kehitystä.

Saman linjauksen mukaisesti yhtymän vahvaa pääoma-asemaa voidaan tarvittaessa vaihtoehtoisesti käyttää liiketoiminnan laajentamiseen erityisesti kasvavilla henkivakuutusmarkkinoilla ja omien osakkeiden ostoon. Nyt osakkeiden ostoon ei haeta valtuutusta.

Henkivakuutukset vastakin kasvutuote

Viinasen mukaan myös panostus henkivakuutusmarkkinoille on osoittautunut oikeaksi. Maksutulosta lähes puolet tuli henkivakuuttamisesta.

Perinteisten henkivakuutusten sijasta nousussa olivat erityisesti kertasijoitteiset kapitaalisaatiosopimukset ja eläkevakuutukset. Viinanen uskoo, että henkivakuutustuotteet tulevat jatkossakin olemaan suurin kasvualue, sillä ihmiset ovat oppineet, että rahoja kannata makuuttaa nollakorkoisilla pankkitileillä.

Henki-Pohjola lupaa vakuutussäästöille pidemmällä aikavälillä keskimäärin 1-2 prosenttiyksikköä paremman tuoton kuin riskittömistä sijoituksista.

Koska Henki-Pohjola yhtiö oli edellisvuoden tiedoissa vain puolelta vuodelta, tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Maksutuloa kertyi nyt runsaat 2,8 miljardia markkaa.

Viinasen mukaan lyhyellä aikavälillä maksutulossa voi olla olla heilahtelua, koska kertamaksuisia sopimuksia oli viime vuonna sen verran paljon. Pyrkimyksenä on vahvistaa jatkuvasti maksettavien tuotteiden menekkiä.

Vakavaraisuuspääoman osuus vastuuvelasta oli lähes 31 prosenttia eli jokaista vakuutuksenottajilta otettua velkamarkkaa kohden yhtiöllä on varallisuutta miltei 3,10 markkaa.

Vahinkovakuuttaminen pyöri lähes omillaan

Vahinkovakuuttamisessa Pohjola oli hyvä vuosi, sillä se pyöri lähes omillaan. Sitä mittaava yhdistetty kulusuhde kohentui 101 prosenttiin ja oli yhtiön pitkän ajan tavoitteeksi asettamaa 105:tä parempi. Poikkeuserillä luku oli hieman heikompi. Tilannetta helpotti mm. se, että suurvahinkoja oli keskimääräistä vähemmän.

Perinteisesti osa korvauksista ja vakuutusten hoitoon menevistä kuluista katetaan sijoitustoiminnasta saatavilla tuotoilla. Mitä lähempänä luku on sataa, sen vähemmän muita tuottoja siihen tarvitaan.

Viinanenkin myönsi, että kulusuhteen voi olettaa pysyvän aivan viime vuoden tasolla, vaikka hän arvioikin yhtiön onnistuneen hyvin mm. pitkän ajan riskienhallintatyössä.

Pohjola arvioi viime vuonna säilyttäneensä vahinkovakuuttamisessa noin 26 prosentin markkinaosuuden.

Vahinkovakuuttamisessa kokonaismaksutulo oli miltei 6,3 miljardia markkaa. Muiden yhtiöiden tavoin selvä lisäys johtui lähinnä lakisääteisen tapaturmavakuutusmaksun noususta. Kertakorotus tehtiin ministeriön päätöksellä.

Suurimman kilpailijansa Sammon tavoin Viinanen näkee paineita erityisesti liikennevakuutusten nostoon, koska vahingot ovat lisääntyneet. Hänen mukaansa korotus tulee olemaan lähempänä kymmentä prosenttia.

-Korotukset yritetään kohdentaa niille, jotka tuhrivat, Viinanen sanoi.

Hyvä vuosi mustasi osakekohtaista tulosta

Sijoitustoiminnasta Pohjola sai nettotuottoa runsaat 1,9 miljardia markkaa. Hyvää kertyi erityisesti osakkeiden myyntivoitoista, mutta edellisvuotta enemmän rahaa tuli myös mm. joukkovelkakirjojen myynnistä ja osingoista.

Arvonalennuksia tehtiin lähinnä osakkeista. Yhteensä niitä oli lähes 220 miljoonalla markalla.

Hyvän vuoden kauneusvirhe oli osakekohtaisen tuloksen heikkeneminen, mutta Viinasen mukaan sen suurin syy on rakennejärjestelystä aiheutuneet muutokset.

Lisäksi keskimääräistä vähävahinkoisemman vuoden vuoksi tasoitusmäärä jouduttiin nostamaan noin 200 miljoonalla markalla. Sillä varaudutaan keskimääräistä huonompiin vuosiin.
(STT)