Etelä-Suomi hallitsee tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä.
Muoniolainen Paavo Reponiemi kahlaa hangessa autonsa luo. Nelivetoinen pakettiauto on palvellut Reponiemeä neljännesvuosisadan, ja sillä on pian ajettu miljoona kilometriä. Reponiemi asuu Kittilän ja Muonion rajan tuntumassa 25 kilometrin päässä lähimmästä kaupasta.
– Pitkät matkat on, lähtipä minne lähti. Kesällä käydään lohenpyynnissä. Kalareissu on sata kilometriä eikä ilman nelivetoa pärjää.
Suomen pohjoisimmissa maakunnissa ajellaan muuta maata vanhemmilla ja suuripäästöisemmillä henkilöautoilla. Tiedot selviävät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin STT:lle koostamista tilastoista. Lähes kaksi kolmasosaa Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan autoista on ensirekisteröity ennen vuotta 2009. Koko maan autokannasta vain 56 prosenttia on tuota vanhempaa.
Keskiarvoa vanhempaa autokantaa pohjoisessa selittävät Traficomin johtavan asiantuntijan Aki Tillin mukaan tulotasot ja dieselautojen suuri osuus pohjoisessa.
– Dieselautoilla ajetaan pidempään ja ne pysyvät kunnossa pidempään. Suomalaisilla on tapa ajaa autot aika loppuun asti.
Reponiemikään ei ole harkinnut auton vaihtoa uudempaan, vaikka tarvitsee pakettiauton kuljetuskykyä enää harvoin luovuttuaan poronhoidosta.
– Niin kauan ajan tuolla kuin se käy ja kulkee. Talvet se seisoo ja ajoon otan, kun käki keväällä kukkuu, Reponiemi toteaa.
Ajomäärät kasvavat koko maassa
Muoniossa joukkoliikennettä ei ole ollut arkisiin tarpeisiin vuosikymmeniin.
– Vielä 1980-luvulla kauppareissut pystyi tekemään bussilla, sanoo Paavo Reponiemi.
Henkilöautoilla ajetut kilometrit ovat kasvaneet kaikkialla Suomessa. Lapissa ajettiin viime vuonna keskimäärin 18 200 kilometriä autoilijaa kohden ja esimerkiksi Etelä-Karjalassa 15 800 kilometriä. Lapin pinta-ala on neljätoista kertaa suurempi kuin Etelä-Karjalan.
Erot maakuntien ajomäärien välillä ovat yllättävän pieniä, vaikka maakuntien koot vaihtelevat suuresti.
– Myös etelässä ihmiset asuvat hajallaan ja työssäkäyntialueet ovat laajoja. Pääkaupunkiseudullakin on ihan yleistä, että työmatka on kymmeniä kilometrejä suuntaansa, Traficomin Tilli sanoo.
Kestävien liikennemuotojen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus on Tillin mukaan kasvanut hiljalleen. Pohjoisissa maakunnissa autoilulle ei ole monin paikoin vaihtoehtoja.
Suuripäästöisimmät autot Pohjois-Karjalassa
Lappilaisten autojen hiilidioksidipäästöt ovat Traficomin laskelman mukaan keskimäärin 161 grammaa kilometriltä, kun koko maan keskiarvo on 155,4 grammaa hiilidioksidia kilometriltä. Suuripäästöisimmät autot löytyvät Pohjois-Karjalasta, jossa auton hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin 164 grammaa kilometriltä.
Pohjoisessa Suomessa tieliikenteestä aiheutuvat päästöt ovat Tillin mukaan marginaaliset Etelä-Suomeen verrattuna, vaikka pohjoisen autokanta on vanhempaa ja saastuttavampaa.
– Kun puhutaan päästövähennyksistä, suurimmat vaikutukset saadaan, kun toimet ja vaatimukset keskittyvät alueille, joilla on tiheä autokanta ja vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja tarjolla. Vaihtoehtoja pitäisi tarjota maanlaajuisesti, koska vaikutusten tulisi olla laaja-alaisia.
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä valmistelee fossiilittoman liikenteen tiekarttaa. Erityisasiantuntija Eleonoora Eilitän mukaan työryhmä selvittää erilaisia hyvitysmekanismeja.
– Jos polttoaineen hinta nousee, kohdistuu vaikutus suhteellisesti voimakkaammin haja-asutusalueille. Muutosta olisi mahdollista lievittää kohdennetuilla tulonsiirroilla tai yhteiskunnan tuilla, Eilittä sanoo.
Vanhimmat romuautot Lapissa
Muoniolaisen Reponiemen kaksi edellistä autoa olivat samanmerkkisiä ja -mallisia pakettiautoja. Ne nouti romurekka pihalta pienellä viiveellä.
– En harkinnut, että jättäisin vanhan auton varaosiksi pihalle mätänemään. Ei semmoinen kiinnosta. Nykyiseen autoon on kyllä hankala saada hajottamoilta osia, Reponiemi sanoo.
Lapissa romutetaan Suomen vanhimpia autoja. Viime vuonna Lapissa rekisteristä poistettiin lopullisesti yli 23 vuotta vanhoja autoja, kun koko maan keskiarvo on 21 vuotta.
Lapin romuautojen korkeaa ikää selittää muutenkin vanha autokanta.
– Lähtökohta on kansan tuloerot, näin kuvittelisin, kertoo autojen romutusta Suomessa organisoivan Suomen Autokierrätyksen toimitusjohtaja Arto Silvennoinen.
Autojen romutusikä on noussut koko maassa viime vuosikymmenellä, selviää Autoalan tiedotuskeskuksen tilastoista. Viime vuonna autoja romutettiin hieman yli 78 000, mikä on noin 10 000 vähemmän kuin vuonna 2018.
Silvennoisen mukaan vanhoja autoja säilytellään pihoilla ympäri maata, ei vain Lapissa. Moni tekee romuautoilla varaosakauppaa.
– Maaseudulla voi olla isommat tontit, niin mahtuu säilyttämään autoja. Silloin tuntuu, ettei romuttamisella ole kiirettä, Silvennoinen arvioi.