Polttoaineiden hinnat kohoavat, mutta harrasteautotapahtumat ovat voimissaan

Vanhojen autojen harrastaminen on Suomessa erittäin suosittua.

Suosiota ei tule todennäköisesti laskemaan edes polttoaineen hinnannousu, vaikka harrastukseen liittyy voimakkaasti ajaminen ja erilaisissa autotapahtumissa käynti, arvioidaan Suomen ajoneuvohistoriallisesta keskusliitosta (SAHK) ja Finnish Hot Rod Associationista (FHRA).

SAHK:n museoajoneuvotarkastaja Martti Peltonen uskoo, että polttoaineen hinnannousu voi vähentää joidenkin harrastajien ajelua. Samaan aikaan suuri osa harrastajista liikkuu tällä hetkellä jopa erityisen aktiivisesti, sillä autotapahtumat olivat koronapandemian takia kaksi vuotta tauolla.

–  Jos taas mietitään ympäristöasioiden näkökulmasta, vanhojen autojen ajomäärät ovat niin pieniä, ettei niillä ole Suomessa kokonaisuuden kannalta merkitystä, Peltonen sanoo.

Myös FHRA:n puheenjohtajan Jarmo Grönmanin mukaan harrasteautoilla ajetaan pääosin vain kesäkaudella. Vuositasolla kilometrejä kertyy keskimäärin niin vähän, ettei bensan hinnannousulla ole juurikaan vaikutusta.

Esimerkiksi Helsingissä Malmin lentokentällä kesäkaudella kuukauden välein järjestettävässä harrasteautojen FHRA Cruising -tapahtumassa on ollut tänä kesänä joka kerta yli tuhat autoa. Yhdessä autossa on yleensä vähintään kaksi matkustajaa.

–  Tapahtumat osoittavat, että autot ja harrastajat liikkuvat aktiivisesti, ja harrastus voi kaikin puolin hyvin. Autoja tuodaan Suomeen jatkuvasti ulkomailta, ja myös uusia harrastajia saadaan tasaisesti mukaan, Grönman kertoo.

Grönmanin mukaan viime vuosina vanhojen autojen pariin on löytänyt paljon "uusia vanhoja" harrastajia: aikuisia, jotka ovat olleet autoista kiinnostuneita jo 1970–1980-luvulla ja joilla on nyt elämäntilanteensa puolesta aikaa harrastukselle.

Grönman kertoo, että harrastus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla, sillä internetistä löytyy kaikenlaisia autoja ja niihin tarvittavia varaosia.

–  Ennen sai tuskailla, mistä löytää minkäkin osan, ja piti tilata osia maahantuojilta. Nyt voi mennä Ebay-sivustolle ja hankkia juuri oikean tuulilasinpyyhkijän, moottorin tai mitä milloinkin. Internet on helpottanut harrastamista todella paljon.

Suosiossa oma synnyinvuosikymmen

Peltosen mukaan vanhojen autojen harrastajat ovat pääosin yli 50-vuotiaita, vaikka intoilijoita löytyy myös nuoremmista ikäryhmistä. Harrastus periytyy helposti sukupolvelta toiselle.

Tapoihin kuuluu usein vahvasti autojen tuunaus: ajoneuvoja puretaan, niihin etsitään osia ja niitä rakennetaan valmiiksi. Myös autojen keräily on yleistä.

–  Kun hankkii yhden, tulee yleensä hankittua toinenkin, ja niin edelleen.

Peltosen mukaan monen ensimmäinen harrasteauto on siltä vuosikymmeneltä, jolloin harrastaja on itse syntynyt. Osa muistaa omasta lapsuudestaan jonkin erityisen kauniin automallin ja hankkii sen heti, kun taloudellinen tilanne mahdollistaa tämän. Jotkut harrastajat keskittyvät pelkästään tietyn ikäisiin autoihin, toisilla voi olla autoja useilta eri vuosikymmeniltä.

Merkittävä osa vanhojen autojen harrastajista rekisteröi autonsa museoajoneuvoksi. Museoajoneuvon tulee olla yli 30 vuotta vanha, joten tänä vuonna museoajoneuvoksi voidaan hyväksyä jo vuoden 1991 ajoneuvoja.

Museoajoneuvojen suosiota selittää muun muassa se, että niihin saa edullisen vakuutuksen. Museoajoneuvolla saa ajaa korkeintaan 30 päivänä vuodessa.

Museoautot ovat keskimäärin 52-vuotiaita

Suomessa on liikennekäytössä kaikkiaan 2,8 miljoonaa henkilöautoa, joista yli 30-vuotiaita on 128 000. Näistä 30 228 on rekisteröity museoajoneuvoksi, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija Saara Yousfi.

–  Museoajoneuvoksi rekisteröityjen henkilöautojen määrä kasvaa vuosittain noin 2 000:lla, Yousfi sanoo.

Liikennekäytöstä poistettuja yli 30 vuotta vanhoja henkilöautoja on Traficomin rekisterissä reilut 300 000 kappaletta.

Yousfin mukaan museoautot ovat keskimäärin 52-vuotiaita eli vuodelta 1970. Monet ovat myös paljon tätä vanhempia. Vanhin Suomessa liikennekäytössä oleva museoauto on 122-vuotias.

Museoautojen omistajista vain hieman alle kymmenesosa on alle 50-vuotiaita. Omistajien keski-ikä on 64 vuotta.

Lukumäärällisesti eniten yli 30-vuotiaita autoja on Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kun autojen lukumäärät suhteutetaan asukasmääriin, suuret maakunnat kuitenkin jäävät listan hännille ja tilastoissa korostuvat Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa. Näitä seuraavat Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Päijät-Häme.

Yousfin mukaan liikennekäyttöön rekisteröityjen museoautojen omistajista moni vaikuttaa keräilevän autoja: 248 keräilijällä on 5–9 museoautoa, 39 keräilijällä on 10–19 museoautoa ja 10 keräilijällä peräti yli 20 museoautoa.

Kun tarkastellaan kaikkia museoajoneuvoja, joihin lasketaan henkilöautojen lisäksi mukaan myös esimerkiksi kaksipyöräiset ja kuorma-autot, keräilijöitä on vielä paljon enemmän: 976 keräilijällä on 5–9 museoajoneuvoa, ja 200 keräilijällä niitä on vähintään 10. Luvut koskevat yksityishenkilöiden omistamia museoajoneuvoja.

Yousfin mukaan yli 30-vuotiaiden autojen maahantuonti on yleistä: tänä vuonna toukokuun loppuun mennessä Suomeen tuotiin vajaat 350 yli 30-vuotiasta autoa. Näistä 65 oli luokiteltu museoajoneuvoksi.

1:12
Raakaöljyn hinta putosi – onko kahden euron raja mahdollinen bensapumpulla? (6.8.2022)

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja