Pohjois-Suomen kaupungit panostavat turismiin erityisesti aasialaiset matkailijat mielessään. Kaupungit pitävät kansainvälisen talvimatkailun valtteina esimerkiksi meren jäätä ja erilaisia ohjelmapalveluja.
Kemi on tehnyt viime vuosina runsaasti työtä tavoittaakseen osan Lappiin tulevista ulkomaisista matkailijoista.
– Olemme viimeisen kolmen vuoden aikana tehneet noin 30 prosentin kasvua matkailijamäärässä, ja se on tullut erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta, sanoo Kemin matkailun toimitusjohtaja Susanna Koutonen.
Suurin ja nopeimmin kasvava ryhmä ovat aasialaiset turistit, joiden määrä on Koutosen mukaan kaksinkertaistunut joka talvikaudella.
Aasialaisia kiehtoo Koutosen mukaan varsinkin meren jään eksotiikka, joka on muuhun Lappiin ja koko maailmaan nähden erityinen matkailukohde.
– Maailmassa ei kovin monessa paikassa meri jäädy.
Jäänmurtaja Sampo on Kemin suosituin matkailukohde. Meren jäätä hyödynnetään myös ohjelmapalveluissa. Lisäksi Kemi on vastannut aasialaisten matkailijoiden revontuli-innostukseen rakentamalla uusia lasikattoisia revontulimökkejä.
– Lisäksi Lumilinnan paikka on vaihtunut, ja ensi talvena aletaan rakentaa ympärivuotista lumilinnaa merenrannan läheisyyteen, Koutonen sanoo.
Rovaniemeltä retkiä Ruotsin puolelle
Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen sanoo, että kaupungissa eletään kansainvälisen matkailun kultakautta. Suurimmat matkailijaryhmät ovat israelilaiset ja ranskalaiset. Nopeimmin kasvava joukko ovat kuitenkin kiinalaiset.
– Kiinalaisten matkailijoiden määrän kasvu on ollut kovaa viime vuodet, noin 40 prosentin luokkaa. Kiinalaiset ovat erityisen näkyvä ryhmä tänäkin talvena, Kärkkäinen sanoo.
– Varsinkin Joulupukin Pajakylä kiinnostaa aasialaisia matkailijoita.
Rovaniemi on panostanut tänä talvena majoitusinvestointeihin juuri aasialaisturisteja silmällä pitäen. Myös ohjelmapalveluiden määrää on monipuolistettu.
– Esimerkiksi retkiä Ruotsin puolelle jäänmurtajaristeilyille on alettu tehdä, rovaniemeläisten toimijoiden tarjoamana.
Oulun Matkailun toimitusjohtaja Janne Soini kertoo, että yksi Oulun etu on saavutettavuus: lentokenttä on Suomen toiseksi suurin. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa Oulu toimii entistä vahvemmin pisteenä, jonka kautta matkustus pohjoisimpaan Suomeen tapahtuu.
– Oulun sisältöjä pystytään siinä yhteydessä tuomaan esille.
Oulukin on tehnyt ponnisteluita erityisesti Aasian suuntaan. Eräs mahdollinen asiakasryhmä ovat aasialaiset koululaiset, joille esiteltäisiin suomalaista koulujärjestelmää.
Talvimatkailuvalteiksi Soini näkee alueen seutukohteet ja jäätyneen meren, jota voisi hyödyntää entistä enemmän.
– Suunta on kuitenkin erittäin hyvä.