Pohjois-Euroopan tunturilinnut taantuvat

Pohjoisen tuntureilla viihtyvien lintulajien kannan kehitys on ollut hyvin samanlaista kaikissa kolmessa maassa, mutta heikoimmin tunturilinnuilla menee Norjassa. Suomessa lintukannat ovat säilyneet parhaiten, mutta yleiskuva on negatiivinen: kolme lajia yhdeksästä taantui ja vain yksi runsastui merkitsevästi.

Tunturilajien taantumisen tarkkoja syitä ei tunneta, mutta on mahdollista, että ne liittyvät ilmastonmuutokseen. Karuihin ja kylmiin vuoristo-olosuhteisiin sopeutuneiden lajien on ennustettu pakenevan kohti vuorten huippuja ilmaston lämpenemisen myötä, jolloin niiden kannat laskisivat.

Tutkimusjakson kesälämpötilat olivat noin asteen korkeammat ja sadanta runsaampaa kuin edeltävillä vuosikymmenillä.

- Voimakkaimmin taantuivat paikkalinnut ja lyhyen matkan muuttajat - eli ne lajit, jotka viettävät eniten aikaa tuntureilla. Hieman paremmin meni kaukomuuttajilla, jotka vain piipahtavat tuntureilla pesimässä. Siksi vaikuttaa, että syy taantumiseen olisi pesimäalueilla, pohtii intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Sen sijaan kannan kehityksessä ei ollut eroa paljakalla tai tunturikoivikossa elävien lajien välillä. Kaikkein heikoimmin meni tuntureiden kanalinnuilla, riekolla ja kiirunalla, jotka yhteisaineistossa taantuivat noin neljännekseen reilussa vuosikymmenessä.

- Yksittäisillä tunturilajeilla on aikaisemminkin todettu voimakkaita kannanvaihteluja, mutta näin monen lajin samanaikainen taantuminen laajalla alueella on todella huolestuttavaa, Lehikoinen kertoo.

Tuore tutkimus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, sillä aikaisemmin ei ole tarkasteltu useiden lajien pitkäaikaiskannan kehitystä kokonaisella vuoristoalueella. Pohjoismaisessa yhteisprojektissa hyödynnettiin yli 260 paikalta kerättyjä lintutietoja, joista kaukaisimmat sijaitsivat yli 1600 kilometrin päässä tosistaan. Suomesta projektiin osallistui Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, joka koordinoi lintulaskentoja Suomessa.