Pitkäaikaistyöttömät jäivät lomautettujen jalkoihin koronaepidemian aikana: "Lomautusten räjähdysmäisen kasvun myötä TE-palvelun resurssit kohdistettiin uusien työnhakijoiden palvelemiseen"

Pitkäaikaistyöttömillä, osatyökykyisillä ja iäkkäillä työttömillä työnhakijoilla on ollut eniten vaikeuksia saada työ- ja elinkeinotoimiston palvelua koronaepidemian aikana, selviää Sosiaalibarometri 2020 -julkaisusta.

TE-toimistojen johdosta 47 prosenttia arvioi kyselyssä, että pitkäaikaistyöttömät saivat palvelua huonosti tai melko huonosti. Uusien lomautettujen kohdalla näin arvioi vain seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista.

– Lomautusten räjähdysmäisen kasvun myötä TE-palvelun resurssit kohdistettiin uusien työnhakijoiden palvelemiseen. Tästä johtuen pidempään työttömänä työnhakijana olleiden tai muutoin enemmän tukea työllistymiseensä tarvitsevien työnhakijoiden palvelutarpeet jäivät toissijaisiksi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Peppi Saikku sanoo tiedotteessa.

Peruutukset kohdistuivat vastausten mukaan voimakkaimmin heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille suunnattuihin palveluihin, kuten työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan.

Toukokuussa tehtyyn kyselyyn vastasi TE-toimistoista 56 toimiston- tai palvelulinjojen johtajaa, palvelupäällikköä ja -esimiestä. Vastausprosentti oli 40 ja se kattaa kaikki maan TE-toimistot.

Kaikki eivät voineet käyttää etäpalveluita

Työllistymistä tukevaa palvelua järjestettiin keväällä pääosin puhelin-, verkko- ja etäpalveluna. Kyselyyn vastannut TE-toimistojen johto koki niiden toimineen pääasiassa hyvin, ja verkko- ja etäpalveluja haluttiin myös vahvistaa jatkossa.

Lue myös: Koronaviruksen vuoksi työttömäksi jääneitä arvioidaan olevan jo kymmenentuhatta

Vastauksissa nousi esiin kuitenkin se, ettei kaikilla haavoittuviin ryhmiin kuuluvilla välttämättä ole digilaitteita käytössään taloudellisista syistä. Tietoteknistä osaamista tai osaamista digitaalisten palvelujen käyttöön ei myöskään aina ole. Näiden lisäksi haasteena nähtiin kielelliset edellytykset maahanmuuttajien joukossa.

– Näihin ryhmiin kuuluneet ovat voineet jäädä ilman palvelua myös niissä tilanteissa, joissa palvelua oli periaatteessa saatavilla, THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo tiedotteessa.

Vastavalmistuneilla suurin riski työttömyyden pitkittymiseen

Koronakriisin aikana TE-hallinnossa keskityttiin saamaan uudet työttömät ja lomautetut mahdollisimman nopeasti työttömyysetuuksien piiriin.

Tästä johtuen vain vajaa kolmannes TE-johdosta arvioi, että työllistymissuunnitelmia laaditaan normaalisti tai lähes normaalisti. Yli puolet arvioi suunnitelmia tehtävän selvästi normaalia vähemmän.

Suomen sosiaali ja terveys ry:n (Soste) erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen pitää huolestuttavana suunnitelmien tekemisen viivästymistä.

– Oikea palvelu oikeaan aikaan jää saamatta, mikä osaltaan lisää työttömyyden pitkittymisen riskiä, Kiiskinen sanoo tiedotteessa.

Kyselyyn vastanneet arvioivat, että suurin riski työttömyyden pitkittymisessä on vastavalmistuneilla tai ilman ammatillista koulutusta olevilla nuorilla sekä ennestään heikossa työmarkkina-asemassa olevilla työttömillä, kuten osatyökykyisillä.

Toukokuussa tehty Sosiaalibarometri-kysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, TE-toimistojen johdolle ja Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johdolle. Vastauksia saatiin 776.

Barometri julkaistaan kokonaisuudessaan 3. heinäkuuta, ja se on toteutettu Sosten ja THL:n yhteistyönä.