Jopa kolmannes työttömistä työnhakijoista on työnhakuvelvoitteen ulkopuolella. Asiantuntija ehdottaa toimenpiteitä työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi.
– Ketään ei asia tunnu kiinnostavan, että Suomessa on näin paljon tosiasiallisesti työkyvyttömiä henkilöitä, toteaa työelämäprofessori, THL:n johtava tutkija Minna Kivipelto MTV Uutisille.
Viime vuonna työnhakuvelvoitteen ulkopuolella oli noin kolmannes työttömistä työnhakijoista. Asia selviää ELY-keskusten kehittämishallintokeskuksen rekistereistä.
Kivipellon mukaan tuoreilla työllisyysalueilla on nyt mahdollisuus suunnitella ja hankkia uudenlaisia palveluita, jotka edistävät asiakkaiden hyvinvointia ja työllistymisedellytyksiä sekä parantavat alueiden työllisyystilannetta.
Asiantuntija ehdottaa lukuisia toimenpiteitä
Kivipelto listaa useita toimia, miten tilanteessa tulisi reagoida.
– Työkyky ja sen alenema tulisi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Kelassa, sote-palveluissa ja työllisyyspalveluissa. Nyt henkilö voi olla työttömyysetuudella tai jopa toimeentulotuella pitkään ilman, että kukaan on kiinnostunut hänen työkyvystään.
Resurssit pitäisi asiantuntijan mukaan suunnata toisaalle.
– Työllisyyspalveluissa ja etenkin monialaisessa työllisyyden tukemisessa työntekijöiden resurssien kohdentaminen tehottoman työnhakuvelvoitteen valvontaan tulisi lopettaa ja suunnata resurssit työ- ja toimintakyvyn selvityksiin, eläkeselvittelyyn ja osatyökykyisten työnhakijoiden kohdalla työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen.
Keskeistä Kivipellon mukaan on se, että työkyvyttömät henkilöt ohjautuisivat oikealle etuudelle ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin.
– Työttömyysturva ei ole heille oikea etuus, vaan tällä hetkellä joko sairauspäiväraha tai eläke/kuntoutustuki. Myös yleistuki voisi olla parannus, mutta jos sekin on velvoittava tukimuoto, ei asia varsinaisesti muutu.
Kivipelto pohtii "Työ ensin" -periaatetta.
– Työ ensin eli jos työkyvyn ei todeta olevan alentunut niin, että työnteko ei missään tehtävässä enää onnistu, etsittäisiin hänelle työkykyyn sopiva työpaikka ja alettaisiin vasta työpaikan löytymisen jälkeen tekemään muita tukitoimia kuten terveys- ja asumispalveluita ja sosiaaliturvaa.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.Lue myös:
Kivipelto kaipaa työllistymiseen uudistuksia heille, joilla työmarkkina-asema on lähtökohtaisesti heikko.
– Suomessa jo lähes jokaiseen työtehtävään vaaditaan koulutus ja mielellään työkokemus ja 100-prosenttinen työkyky.
Kivipellon mukaan etuuksien leikkaukset eivät paranna työkykyä, vaan passivoivat.
– Sen takia hallituksen leikkaukset täytyisi perua niiden henkilöiden kohdalta, joilla hoitava lääkäri on todennut työkykyä alentavan sairauden.