Pitäisikö uimahallien sallia burkini ja ovatko miesten "munauikkarit" pakolliset? Hengenpelastusliiton puheenjohtaja jyrähtää: "Uskon ja toivon, että sääntöjä arvioidaan jatkossa tarkkaan"

Joidenkin musliminaisten käyttämä, koko vartalon peittävä burkini ei suinkaan ole ainoa uimahalleissa kielletty asu.

Miesuimarit törmäävät uimahalleissa usein tuttuun vaatimukseen: ei uimaan uimashortseilla. Monia kismittää, kun lyhytlahkeisten ”munauikkareiden” käyttö on ainoa sallittu vaihtoehto.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton puheenjohtaja Jukka Rantala pitää uimahallien pukeutumisohjetta tällä hetkellä liian tiukkana ja rajoittavana. Liiton näkökulmasta olisi tärkeää, että ihmisiä saataisiin uimaan mahdollisimman paljon.

– Kaikkia sääntöjä pitää pohtia siitä näkökulmasta, estävätkö ne ihmisiä tulemasta uimahalliin ja oppimasta uimaan. Uimataito on jalo, suomalaisille tärkeä taito, ja myös tärkeä kuntoilumuoto. Uimahalleissa saadaan liikkumaan ihmisiä, jotka eivät muuten liikkuisi mitenkään, Rantala sanoo.

Lue myös: Osa uimahalleista kieltää vartalon peittävien burkinien käytön – yhdenvertaisuusvaltuutettu: "Kielto voi tarkoittaa syrjintää"

Materiaali ratkaisee

Rantalan mukaan huono tilanne on sellainen, jossa ihminen haluaisi harrastaa esimerkiksi vesijuoksua, mutta kosmeettinen uima-asurajoite hankaloittaa harrastustoimintaa.

Ihmiset eivät välttämättä motivoidu ostamaan tietynlaista uima-asua vain sen takia, että uimahallin säännöt vaativat niin.

Rantala muistuttaa, että vielä kymmenen vuotta sitten kilpauimareilla oli kokovartalouimapuvut.

– Oleellista pitäisi olla lahkeiden pituuden miettimisen sijaan se, onko uima-asua ylipäätään tarkoitettu uimista varten. On aivan eri asia mennä uimaan uimashortseilla kuin jollain bermudashortseilla, hän huomauttaa.

"Uimahallit täynnä erilaisia kieltokylttejä"

Rantalaa huolestuttaa myös yleisesti se, että uimahallikävijöille tunnutaan tarjoavan keppiä porkkanan sijaan. Hänen mukaansa uimahallien tulisi olla helposti lähestyttäviä jo pelkästään senkin vuoksi, että ne ovat valtion rahoittamia kuntien isoja satsauksia.

– Uimahallit tuntuvat olevan täynnä erilaisia kieltokylttejä. Kaikki turvallisuuteen liittyvät kiellot ovat tietysti välttämättömiä, mutta sellaiset kiellot, jotka rajoittavat ihmisten saapumista uimahalliin, olisi syytä miettiä todella tarkkaan. Uimahallien tulisi olla matalan kynnyksen liikuntapaikkoja, Rantala korostaa.

Hänen mukaansa ihmiset sekoittavat välillä uima-asujen ja ihmisten itsensä aiheuttamat hygieniaongelmat.

– Jos ei käy esimerkiksi suihkussa, ihminen kuskaa altaaseen monin verroin enemmän saastetta ja likaa kuin minkään uima-asun aiheuttaman syyn takia. Pahimmassa tapauksessa ihminen saattaa olla saunassa uimahousut jalassa ja mennä suoraan altaaseen ilman suihkua.

Rantala kertoo huomanneensa, että uimahousut päällä saunominen on lähinnä teini-ikäisten poikien keskuudessa yleinen ilmiö. Samoin esimerkiksi naiset saattavat jättää uimalakin laittamatta ja mennä altaaseen lakattujen hiusten kanssa.

Muutos on mahdollinen

Kaikesta huolimatta Rantala uskoo, että pukeutumisohjesäännöt voivat muuttua.

– Uskon ja toivon, että sääntöjä arvioidaan jatkossa tarkkaan. On hyvä, että asiasta on saatu keskustelu käyntiin. Tavoitteena on se, että ihmiset menisivät rohkeasti uimahalleihin esimerkiksi perheen kanssa virkistäytymään ja kehittämään uimataitoaan.

Hän toivoo myös, että uimapalveluista tuotaisiin laajemmin myös erilaisten etnisten ryhmien ja liikuntarajoitteisten saataville. Asiassa on Rantalan mukaan parannettavaa.

– Meillä on paljon vanhoja halleja, joissa liikuntarajoitteisten liikkuminen on haastavaa. Siitä täytyy huolehtia, että pyörätuolia tarvitsevien tai sokeiden ihmisten pitää päästä uimahalliin samoin kuin muidenkin, hän tähdentää.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.