Pitäisikö eläkkeisiin puuttua? Näin puolueiden ryhmäpuheenjohtajat vastaavat
0:45Pitäisikö eläkkeisiin puuttua? Näin puolueiden ryhmäpuheenjohtajat vastaavat
Julkaistu 11.02.2026 18:32
Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
Antonia Berg
antonia.berg@mtv.fi
MTV Uutiset kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, pitäisikö eläkkeisiin puuttua ensi vaalikaudella.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnsanoi eilen MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, ettei eläkkeisiin koskemista voida välttää seuraavalla vaalikaudella, jos julkinen talous aiotaan saada tasapainoon.
MTV Uutiset kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, tulisiko eläkkeisiin puuttua jollain tavalla ensi vaalikaudella julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Useita eri keinoja
Eläkkeisiin tai eläkejärjestelmään puuttuminen voi tarkoittaa useita eri asioita. Jo karttuneiden ja maksussa olevien työeläkkeiden leikkaaminen on vaikeaa poliittisesti siksi, että eläkeläiset ovat suuri äänestäjäryhmä, ja myös siksi, että perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan jo karttunut eläke kuuluu omaisuudensuojan piiriin, ja on osa työsuorituksesta maksettavaa vastiketta eli korvausta.
Jo karttuneisiin tai maksussa oleviin eläkkeisiin voitaisiin kuitenkin käytännössä puuttua esimerkiksi jäädyttämällä eläkkeiden , tai kiristämällä eläkeläisten verotusta.
Lisäksi tuleviin eläkkeisiin voitaisiin puuttua esimerkiksi muuttamalla eläkkeen karttumista. Nykyisin eläkettä kertyy vuosittain pääsääntöisesti 1,5 prosenttia vuositulosta.
Rehn ei tarkentanut, mitä eläkkeisiin koskeminen voisi tarkoittaa, mutta sanoi, että eläkejärjestelmästä tulisi hakea "rakenteellisia säästöjä".
Myös talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen. sanoi aiemmin, että nykyhallituksen olisi pitänyt uskaltaa leikata tulevista eläke-etuuksista.
0:31
Olli Rehn: Eläkkeisiin puuttumista ei voida välttää.
Vihreät: Eläkkeet osaksi
Vihreät olisi valmis pohtimaan esimerkiksi suurituloisimpien eläkeläisten verotuksen kiristämistä.
Ensi vaalikaudella julkisen talouden sopeutustarve on niin suuri, että myös eläkkeiden on oltava osa sopeutusten keinovalikoimaa, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen.
– Sitä (sopetusta) on hirveän vaikea saada kasaan ilman, että myös eläkkeet ovat mukana tarkastelussa. Jos yritetään tasapainottaa taloutta ilman, että katsotaan myös eläkkeitä, ajaudutaan todennäköisesti tekemään erittäin kovia leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka nekin ovat ikäihmisille hyvin tärkeitä.
– Käytännössä verotus on yksi mahdollinen keino. Niin, että suurimpien eläkkeiden kasvusta voitaisiin osa ottaa verotuksella mukaan säästötalkoisiin. Tynkkynen sanoo.
Tynkkysen mukaan vihreät ei ole valmis leikkaamaan pienituloisimpien eläkkeistä tai pelkästään nykyisten lasten ja nuorten tulevista eläkkeistä.
Tynkkynen sanoo uskovansa, että valtaosa ikäihmisistä on valmiita osallistumaan säästötalkoisiin, jos sillä saadaan säästettyä lapsia ja nuoria lisäleikkauksilta.
SDP: Hyvätuloisten eläkeläisten verotus yksi keino
Myös SDP olisi valmis pohtimaan suurituloisimpien eläkeläisten verotuksen kiristämistä.
– Emme ole leikkaamassa eläkkeitä, sillä jo tänä päivänä moni eläkkeensaaja kituuttaa toimeentulonsa äärirajoilla. Jos kuitenkin halutaan saada hyvätuloiset paljon tienaavat eläkeläiset mukaan talkoisiin, niin progressiivinen verotus on väline, jolla tätä voitaisiin toteuttaa, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoo MTV Uutisten haastattelussa.
Lisäksi SDP olisi valmis muutoksiin, joilla kannustettaisiin jatkamaan töissä nykyistä pidempään.
– On selvää, että julkisen talouden sopeutustarpeet ovat suuria, ja esimerkiksi työurien pidentämiseen liittyviä rakenteellisia uudistuksia voidaan tarvita, ja olemme valmiita niitä tarkastelemaan.
Keskusta ja Liike nyt pohtisivat eläkkeen määräytymistä
Keskusta olisi valmis pohtimaan eläkkeen määräytymisperusteita. Työeläkettä kertyy myös joiltakin palkattomilta ajoilta, kuten tutkintoon johtavasta opiskelusta. Myös työttömyysajalta voi kertyä eläkettä.
– Jos eläkejärjestelmään jotakin sopeutuksia pitää tehdä, tutkintojen ja työttömyyden ajalta kertyvää eläkettä voisi pohtia, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvinen sanoo.
Kurvisen mukaan eläkkeet ovat jo mukana sopeutuksessa elinaikakertoimen kautta. Elinaikakerroin rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua lykkäämällä eläkkeelle siirtymistä.
– Mielestäni nykyinen elinaikakerroin ja sen vaikutus on hyvä väline pitää eläkkeet mukana sopeutuksessa. Eläkejärjestelmän kestävyyttä on vahvistettu viime vuosina eri toimilla. Eläkejärjestelmään kohdistuvaa epävarmuutta ei pitäisi lisätä, Kurvinen viestittää.
Keskusta kannustaisi lisäksi veroporkkanoilla eläkeläisiä tekemään töitä, ja alimman eläkeiän saavuttaneita jatkamaan hieman pidempään työelämässä, Kurvinen sanoo.
Myös Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo pohtisi muutoksia eläkkeen määräytymiseen.
– Eläkkeissä pitäisi tarkastella ensiksi sitä, voisiko nyt jo tehdyssä uudistuksessa sovittua eläköitymisen alaikärajaa aikaistaa eli miksi sitä pitäisi odottaa 40 vuotta? Toiseksi pitäisi selvittää, miksi eläkettä kertyy opiskelun aikana tai työttömänä, Harkimo kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
– Tärkeintä olisi valmistua opinnoista nopeasti ja päästä työhön eläkettä kerryttämään ja työttömän töihin samoin. Vanhempainvapaan aikaiseen eläkekertymään en puuttuisi, Harkimo viestittää.
Vasemmistoliitto: "Emme halua lietsoa sukupolvisotaa"
– Me emme halua leikata eläkkeitä, emmekä lietsoa sukupolvisotaa, vasemmistoliiton edustakuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen vastaa.
Hän ei ota tarkemmin kantaa siihen, pitäisikö eläkkeisiin puuttua jollain muulla tavoin ensi kaudella julkisen talouden sopeuttamiseksi.
– Tässä eläkkeitä koskevassa keskustelussa häiritsee se, että eläkeläisiä käsitellään yhtenäisenä joukkona, joka olisi jotenkin etuoikeutettu, vaikka Suomessa on todella paljon pienituloisia eläkeläisiä. Myös pienen työeläkkeen varassa elävät ovat Suomessa ahtaalla.
Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että eläkejärjestelmän kestävyydestä on Suomessa onnistuttu huolehtimaan, mistä osoituksena ovat 2000-luvulla tehdyt eläkeuudistukset, joista viimeisin on etenemässä eduskuntaan keväällä.
KD: "Eläkejärjestelmä pitää käydä läpi"
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoo, että eläkejärjestelmään voidaan tarvita muutoksia.
– Eläkejärjestelmä pitää varmasti käydä läpi, kun tarkastellaan, mitä rakenneuudistuksia tehdään seuraavalla kaudella. Mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että pienempiin eläkkeisiin puututtaisiin, Östman sanoo.
Östman ei halua vielä ottaa kantaa siihen, ovatko indeksikorotusten jäädyttäminen tai verotuksen kiristäminen mahdollisia keinoja seuraavalla hallituskaudella.
– Puhuisin mieluummin, että tarvitaan rakenneuudistus, jotta saamme ihmiset pidempään pysymään työelämässä.
Kokoomus linjaa eläkkeistä ennen vaaleja
Myöskään kokoomuksen edustakuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra ei ota suoraan kantaa siihen, pitääkö eläkkeisiin puuttua ensi kaudella.
Kokoomus aikoo esitellä tarkemmat linjauksensa eläkkeisiin lähempänä ensi kevään vaaleja. Eläkejärjestelmään voidaan kuitenkin tarvita muutoksia ensi kaudella, Kopra sanoo.
– Seuraavalla hallituskaudella täytyy arvioida myös eläkejärjestelmän kestävyyttä osana julkista taloutta, jota täytyy vahvistaa arviolta noin 10 miljardilla eurolla, Kopra viestittää.
Kopran mukaan seuraavalla vaalikaudella mahdolliset muutokset eläkejärjestelmään on tehtävä "huolella ja harkiten".
– Eläkejärjestelmän rahoitus nojaa viime kädessä siihen, kuinka moni suomalainen on työelämässä ja kuinka paljon talous kasvaa. Ilman vahvaa kasvua ja korkeaa työllisyyttä eläkemaksupaine kasvaa, mikä heikentää eläkkeiden kestävyyttä ja siirtää taakkaa tuleville sukupolville, Kopra viestittää.
PS:n Mäkelä ei ota kantaa konkreettisiin toimiin
Myöskään perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelä ei halua ottaa kantaa siihen, tarvitaanko ensi vaalikaudella konkreettisia toimia eläkkeiden suhteen.
– En sinänsä lähde ottamaan kantaa, millaisiin konkreettisiin toimiin esimerkiksi tulevalla kaudella tulisi olemaan aihetta. Valmistelu on syytä suorittaa kolmikantaisesti valtiovarainministeriön virkavastuulla antamien arvioiden pohjalta, ja sen tuloksen tulee taata eläkejärjestelmän kestävyys.
– Viime kädessä hallitus joutuu toki tekemään tämän vaatimat toimet, jos kolmikanta ei kykenisi riittäviin ehdotuksiin.
Mäkelän mukaan eläkejärjestelmän kestävyydestä huolehtiminen voisi tarkoittaa esimerkiksi eläkkeiden määräytymisperusteiden tarkastelua.
– Osa tätä työtä pienentyvien ikäluokkien myötä on ajoittainen, mieluiten korkeintaan kerran hallituskaudessa tapahtuva, tarkastelu tulevien eläkkeiden määräytymisperusteista. Maksussa olevat eläkkeet ovat omaisuudenalaista ansaittua tuloa. Näistä syistä eläkejärjestelmää ei ylipäätään tule nähdä osana julkisen talouden lyhyen aikavälin tasapainotusta, vaan sen mahdolliset muutokset näkyvät pitkällä aikavälillä, kenties jopa vuosikymmenten päästä, kun ehdoiltaan muuttuneet eläkkeet joskus tulevat maksuun.
RKP:n Otto Andersson ei kommentoi
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson ei olta kantaa siihen, tuleeko eläkkeisiin puuttua ensi kaudella julkisen talouden tasapainottamiseksi.
– Julkisen talouden kannalta keskeisintä on nyt saada Suomen talouskasvu käyntiin ja työllisyys nousuun, Andersson viestittää.
