Pitääkö aikuisten käydä terveystarkastuksissa? Tämä on "riittävä kynnys" tutkimuksille
8:32Kuka hyötyy terveystarkastuksista? Asiantuntijat punnitsevat, millaista on järkevä terveysseuranta.
Julkaistu 04.04.2022 07:12
Valpuri Haapala
valpuri.haapala@mtv.fi
Rutiininomaisista ja kohdentamattomista terveystarkastuksista ei ole aikuisille juuri hyötyä. Asiantuntija kertoo, mitä riskitekijöitä ihmisen kannattaisi itse tarkkailla ja milloin tutkimuksiin on aiheellista hakeutua.
Kannattaisiko suomalaisten nyt sitten urakalla hakeutua terveystarkastuksiin? Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon apulaisprofessori Lena Thorn toppuuttelee. Jos aikuinen ihminen kokee olonsa terveeksi, ei kohdentamattomasta terveystarkastuksesta ole juuri hyötyä.
– Peili on ihan riittävä terveystarkastusväline monelle.
Jos olemus on kovin tukeva ja vyötärö pullottaa, kannattaa ihmisen muuttaa elintapojaan paremmiksi.
Keinot ovat tutut: monipuolinen kasvispainotteinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja riittävästä levosta huolehtiminen edistävät jokaisen hyvinvointia. Tupakoitsijoiden kannattaa tumpata savukkeensa. Jos alkoholia kuluu runsaasti, kannattaa sen kulutusta vähentää.
– Tärkeämpi asia on se, mitä ihminen tekee kotona kaikki ne muut päivät kuin sen yhden päivän, jolloin hän käy lääkärin vastaanotolla, Thorn linjaa.
Katso helppo tapa selvittää, pullottaako vyötärö vaarallisesti. Juttu jatkuu videon alla.
0:37Katso video: Helppo narukikka paljastaa riskin sairastua moniin elintapasairauksiin.
Osa terveydenhoidosta ihmisen itsensä vastuulla
Lasten ja nuorten terveyttä seurataan säännöllisesti neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, jotta kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat sairaudet ja häiriöt havaittaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toinen tavoite on tukea lapsia ja heidän perheitään kohti terveellisiä elintapoja.
Aikuisiässä ihminen on yleensä jo tietoinen terveyteensä vaikuttavista riskitekijöistä. Rutiininomainen lääkärin vastaanotolla käyminen ei välttämättä tuo tähän mitään lisää. Esimerkiksi nelikymppisten miesten laajoista terveystarkastuksista ei ole todettu tutkimuksissa olevan merkittävää hyötyä.
– Ajattelen, että aikuisille voidaan valtuuttaa tietty osa terveydenhoidosta myös itselleen, Thorn sanoo.
Kansantautien varalta kannattaa kiinnittää huomionsa muutamaan mitattavaan asiaan: verenpaineeseen, kolesteroliin ja painoon.
Verenpainetasonsa voi käydä mittauttamassa terveyskeskuksessa sekä monissa apteekeissa, jos mittaria ei jo kotoa löydy. Rauhallisessa ympäristössä tehty mittaus antaa luotettavamman tuloksen, kun stressi ei nosta paineita. Mikäli arvot eivät ole koholla, voi verenpaineen mittauttaa noin viiden vuoden välein.
Kolesterolin kohdalta riittää Thornin mukaan, jos omat arvonsa tietää neljänkympin jälkeen. Jos kolesteroli on kohonnut, pitää asiaan yrittää puuttua elintavoilla tai lääkityksellä.
Sen sijaan esimerkiksi verensokerin tai vitamiinitasojen mittaaminen ei ole Thornin mukaan ennaltaehkäisevässä mielessä tarpeellista. Diabetesriskinsä voi selvittää esimerkiksi Diabetesliiton sivuilta löytyvällä testillä.
Moni pelkää syöpään sairastumista ja seulontoihin kannattaakin osallistua aina kutsun käydessä – syöpätaudit kun ovat varhaisvaiheessaan usein vähäoireisia tai oireettomia. Suomessa seulotaan kohdunkaulansyöpää, rintasyöpää sekä suolistosyöpää.
Miten syöpä oireilee? Katso, millaisista oireista on aiheellista huolestua. Juttu jatkuu videon alla.
2:17Katso video: Syöpälääkäri kertoo, millaisista oireista kannattaa hakeutua tutkimuksiin.
Liika tutkiminen voi lisätä huolta
Yksityisen sektorin toimijat tarjoavat erilaisia terveyspaketteja, joissa ihmisen elimistön tilaa mitataan tyypillisesti laboratoriokokeilla. Thorn pitää hyvänä, että ihminen on kiinnostunut terveydentilastaan ja haluaa vaikuttaa siihen. Jos terveystarkastus herättää muuttamaan haitallisia elintapoja, on se toki hyvä asia.
Tällaisiin tarkastuksiin liittyy yksi olennainen ongelma: niissä käyvät usein valmiiksi terveydestään kiinnostuneet ja siitä huolta pitävät henkilöt – eivät siis ihmiset, jotka tutkimuksista eniten hyötyisivät.
Liika huolikin kuormittaa. Stressi heijastuu elintapoihin, esimerkiksi uneen, ja kovin neuroottisesti terveysmittareitaan tarkkaileva voikin tehdä itselleen karhunpalveluksen.
– Jos liikaa tutkitaan ja hutkitaan turhia asioita, se voi tuottaa myös lisää ahdistusta ja huolta. Se voi johtaa siihen, että ihminen kokee itsensä sairaammaksi kuin on, millä voi olla negatiivinen vaikutus terveydentilaan, Thorn sanoo.
Huolestuttava oire kannattaa selvittää: "Ihmisen oma huoli on yleensä ihan riittävä kynnys"
Ammattilaiselta kuultu rauhoitteleva viesti voi auttaa hälventämään terveyshuolia.Shutterstock / OneStockPhoto
Millaisista oireista sitten oikeasti pitäisi hakeutua tutkimuksiin? Thorn luottaa ihmisten omaan arvostelukykyyn.
– Ajattelen, että kyllä ihmisen oma huoli on yleensä ihan riittävä kynnys.
Mikäli huoli herää, voi asiaa lähteä selvittämään ensimmäiseksi sähköisen terveystarkastuksen avulla. Sellainen löytyy esimerkiksi koronan myötä tutuksi tulleesta Omaolo-palvelusta.
Netistä voi etsiä tietoa eri sairauksista ja niiden oireista. Luotettavia lähteitä ovat esimerkiksi yliopistosairaanhoitopiirien ylläpitämä Terveyskylä-palvelu sekä lääkeseura Duodecimin Terveyskirjasto.
Terveydenhuoltoon voi toki myös suoraan soittaa ja kysyä neuvoa. Jos ammattilainen kehottaa seurailemaan voinnin kehittymistä, voi kivi vierähtää sydämeltä, vaikka suoranaista selitystä oireelle ei saisikaan.
Mikäli vaiva osoittautuu sitkeästi, kannattaa asiaan palata mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.
