Uutisaamussa keskusteltiin siitä, mikä suomalaisia hammaslääkärissä pelottaa ja miten hoitoon hakeutumisen kynnystä nostavaa kammoa voitaisiin lievittää sekä ennaltaehkäistä.
Noin puolet aikuisista kammoaa hammaslääkäriä. Tuoreen PlusTerveyden kyselyn mukaan yleisimpiä syitä pelolle ovat kipu, kontrollin menettäminen sekä häpeä suun kunnosta.
PlusTerveydellä ja myös kunnallisella puolella työskentelevä hammaslääkäri XiaoBai Bao sanoo, ettei hammaslääkäripelolle ole syytä. Purukalusto olisi syytä käydä tarkistuttamassa säännöllisesti.
– Se on vaan asioiden lykkäämistä, jos ei pysty käymään ja ongelmat saattavat tulla isommiksi, Bao sanoo.
Yllä olevalla videolla kerrotaan, miten pelkopotilaat näkyvät päivystyksessä ja milloin potilaalle voidaan antaa hammasoperaation ajaksi nukutus.
Jos hammaslääkärikäyntejä jätetään pelon vuoksi välistä, suu menee huonoon kuntoon ja sitten ei mennä lääkäriin, kun hävettää. Bao muistuttaa, etteivät huonossa kunnossa olevat hampaat tai pahanhajuinen hengitys ammattilaisia kavahduta. Heille tärkeintä on saada suu kuntoon.
Myöskään hammaslääkäripelkoa itsessään ei kannata nolostella.
– Me ammattilaisethan tykätään siitä, jos se tuodaan esille, sillä silloin voimme suhtautua siihen asian vaatimalla tavalla.
Pelkopotilas voi hammaslääkärin kanssa keskustella, mikä oloa helpottaisi. Esimerkiksi toimenpiteiden avaaminen ja niiden etenemisestä kertominen sekä kontrollin antaminen potilaalle yleensä lievittävät jännitystä. Tauon tarpeesta voi viestiä esimerkiksi nostamalla käden pystyyn.
Lue myös: Tutkimus löysi yhteyden huonon suuhygienian ja dementiariskin välillä
Pelottavimmat toimenpiteet hammaslääkärissä
Kyselyn mukaan erityisen paljon ihmisiä pelottaa istua hammaslääkärin tuoliin, jos edessä on hampaiden paikkaus, poisto tai juurihoito. Vajaa puolet kyselyyn vastanneista tuhannesta henkilöstä kertoi jättäneensä tai olevansa valmiita jättämään ne väliin pelkonsa vuoksi.
Bao uskoo, että kyseisten toimenpiteiden pelkoa selittää paitsi niiden yleisyys myös aiemmat huonot kokemukset. Esimerkiksi vanhemmilla henkilöillä saattaa olla ikäviä ja kivuliaita muistoja käynneistään. Nykyään kommunikaatiota hammaslääkärin kanssa painotetaan enemmän.
Jo yksikin huono kokemus voi peittää alleen mukavammat hammaslääkärikäynnit ja johtaa pelon kehittymiseen. Kammo voi myös periytyä tai tarttua. Baon mukaan tärkeää on se, millä äänensävyllä hammaslääkäristä puhutaan.
– Lapset varsinkin ovat tosi herkkiä ja ottavat vaikutteita ja mielikuvia saatetaan istuttaa heidän mieliinsä.
Aikuistenkaan kesken hammaslääkäripelkoa ei pitäisi lietsoa kauhutarinoita kertomalla. Jokainen tekee oman henkilökohtaisen arvionsa hoitavasta hammaslääkäristä ja toimenpiteen kivuliaisuudesta.
Lue myös: Onko kielesi valkoinen? Väri voi olla oire vakavasta sairaudesta
Älä jää odottelemaan oireita
Hammaslääkäripelko voi nostaa kynnystä hakeutua hoitoon, jolloin koko elimistön terveyteen vaikuttavat suun ongelmat voivat kasaantua. Suun ja hampaiden sairaudet ovat usein oireettomia, joten särkyä tai ikenien vuotamista ei kannata jäädä odottelemaan.
Suun sairaudet ovat Suomessa tavallisia ja esimerkiksi hampaiden kiinnityskudoksia tuhoava parodontiitti on merkittävä kansansairaus. Hammaslääkäripelko saattaa Baon mukaan osin selittää kansalaisten hampaiden huonoa kuntoa, mutta myös omahoidolla on merkitystä.
Tiheätkään hammaslääkärikäynnit eivät korvaa hampaiden harjaamista kahdesti päivässä sekä hammasvälien säännöllistä puhdistamista. Terveellinen ruokavalio, tupakoinnin lopettaminen ja diabeteksen hyvä hoitotasapaino ovat nekin suun ja hampaiden kannalta merkityksellisiä elintapoja.
Kuinka usein hammaslääkärissä pitäisi käydä? Katso koko keskustelu alta.
9:04