Pfizerin koronarokotetutkimuksessa mukana noin 250 suomalaislasta – tässä alustavat tulokset ja haittavaikutukset

5–11-vuotiaiden rokotetutkimuksessa on ollut mukana 2268 lasta Suomesta, Yhdysvalloista, Espanjasta ja Puolasta. Tutkimukset on tehty 90 klinikassa. 

Suomesta tutkimukseen on osallistunut kymmenen klinikkaa. Jokaiselta klinikalta on ollut mukana suurin piirtein saman verran lapsia. Suomesta mukana on ollut noin 250 lasta.

– Suomessa tutkimus suoritettiin Tampereen yliopiston kymmenellä klinikalla yhdeksällä eri paikkakunnalla, kertoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet MTV Uutisille.

Lue myös: Koronaryhmän painava suositus yli 12-vuotiaille rokottamattomille: Välttäkää ravintoloita, kontaktilajeja, joukkoliikennettä, kirkossa käymistä ja yhteislauluja

Samoihin aikoihin Pfizer on tutkinut rokotteen soveltumista myös alle 5–vuotiaille. Alle 5-vuotiaiden rokotetutkimukseen on Suomessa osallistunut Meilahden rokotetutkimuskeskus.

0–5-vuotiaiden osalta suojatehotuloksia ei ole vielä saatu, sillä tutkimus on Rämetin mukaan joitakin viikkoja 5–11-vuotiaiden tutkimusta jäljessä. 5–11-vuotiaiden osalta tulokset ovat lupaavia.

– Suojatehosta on alustavia arvioita. Se on 5–11-vuotiailla julkisuudessa liikkuneiden tietojen perusteella yli 90 prosenttia, Rämet sanoo.

5–11-vuotiaiden lasten rokoteannoksen koko oli kolmannes siitä, joka yli 16-vuotiaille annetaan. Annosvälinä oli kolme viikkoa.

Entä haittavaikutukset?

Fimean mukaan koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset ovat yleensä koskeneet kuumetta, päänsärkyä, lihaskipua ja väsymystä. Kaikki ovat koronarokotteiden tunnettuja haittavaikutuksia.

5–11-vuotiailla Pfizerin rokotteen havaittiin aiheuttavan samoja oireita.

– Hyvin vastaavia kuin vanhemmillakin eli tyypillisimmät ovat pistopaikan kipu, punotus, päänsärky, huonovointisuus. Joillakin lämpöä, kuumereaktioita eli täsmälleen samanlaisia haittavaikutuksia kuin iäkkäämmilläkin, Rämet kertoo.

Lue myös: Milloin 5–11-vuotiaiden koronarokotukset voisivat alkaa Suomessa? "Syyslukukausi tulee pärjätä ilman"

Rämetin mukaan Suomessakin paljon puhuttanutta sydänlihastulehdusta ei tutkimuksessa havaittu. Rämet kuitenkin muistuttaa, että on huomattavasti todennäköisempää saada sydänlihastulehdus koronatartunnasta kuin -rokotteesta. 

– Kyse on harvinaisesta haittavaikutuksesta, joka on nähty nuorilla miehillä ja pojilla tehosteannoksen jälkeen. Se ei vielä tämänlaajuisessa tutkimuksessa tule välttämättä esille, Rämet muistuttaa.

– Ajattelen, että on etu, että tutkimukseen on osallistunut huomattava määrä suomalaisia lapsia. Tiedetään suomalaisten lasten osalta, millaisia mahdolliset haittavaikutukset ovat olleet ja kuinka hyvä suojateho on Suomen olosuhteissa saavutettavissa, Rämet sanoo.

Myös lapsissa riskiryhmiin kuuluvia

Jotta Suomessa alettaisiin antaa koronarokotetta 5–11-vuotiaille, täytyy ensi alkuun Euroopan lääkeviraston EMA:n antaa rokotteelle myyntilupa. Mahdollisen myyntiluvan jälkeen Suomen Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ottaisi rokotteen käsittelyyn.

Rämetin mukaan koronarokottaminen on "vähemmän itsestään selvää", mitä nuoremmista lapsista on kyse.

– Vanhuksilla hyöty on kiistaton. Lapsilla tauti on lievempi ja haittavaikutukset täytyy huomioida, Rämet perustelee.

Yksi mahdollisuus onkin, että 5–11-vuotiaista rokotetaan vain riskiryhmät.

– Myös 5–11-vuotiaissa on riskiryhmiin kuuluvia sekä sellaisia, joiden lähipiiriin kuuluu riskiryhmiin kuuluvia. Jo se, että rokotettaisiin tällaisia lapsia, on arvokas asia, Rämet arvioi.

– Voi ajatella, että edettäisiinkin Suomessa niin, että mietitään, onko erityisiä ryhmiä, jotka hyötyvät koronarokotteen ottamisesta. Sen jälkeen mietitään laajemmin ikäluokan rokottamista, Rämet jatkaa.

Lue myös: Pfizerin rokote hyväksyttiin Yhdysvalloissa 5–11-vuotiaille – rokotukset voivat alkaa lähiviikkoina

Päivittyvä seuranta: Koronatilanne ja -tartunnat tänään Suomessa

Lue myös: Korona on pysäyttävä sukupolvikokemus, jonka sosiaalista velkaa maksetaan pitkään: "Vertautuu 90-luvun lamaan ja sotavuosiin"