Valkohäntäpeuroja on nyt Suomessa enemmän kuin koskaan. Eniten niitä on Länsi-Uudellamaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Kattavia tilastoja peurakolareista ei ole, mutta alueellisesti on saatavissa hyvinkin tarkkaa tietoa. Esimerkiksi Lopen riistanhoitoyhdistys kirjaa kaikkia alueellaan sattuneet peura-, kauris- ja hirvikolarit. Merkinnät kertovat selvästi peurakannan runsastumisesta.
– Viime vuonna meidän alueella oli sata peurakolaria koko vuonna, mutta tänä vuonna jo 56. Jos peurakantaa ei harvenneta, voi onnettomuusmäärä nousta 200:an, sanoo Lopen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Juha Pekka Kortessalmi.
Samaan tilastoon kirjattiin viime vuonna 11 hirvikolaria ja 22 kauriskolaria. Ylivoimaisesti tavallisin kolaripaikkamerkintä on kantatie 54.
Lupia anottu lähes tuhat
Lopella valkohäntäpeuraa aiotaankin harventaa reilusti syyskuun ensimmäinen päivä alkavalla metsästyskaudella.
– Lupia on haettu 943 ja niillä kaadetaan 1250 peuraa, kertoo Kortessalmi.
Yhdellä luvalla voi kaataa joko yhden täysikasvuisen tai kaksi vasaa. Lupien mukana on myös suositus, miten ne pitäisi käyttää uroksiin, naaraisiin ja vasoihin. Vielä 15 vuotta sitten Lopella kaadettiin kaksi tai kolme peuraa vuodessa.
Valkohäntäpeurakannan kasvuun on monia syitä. Leudot talvet, talviruokinta, naaras-uros-suhteen vääristyminen sekä virhearvio kannankasvussa ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen.