Valkohäntäpeuroja on nyt Suomessa enemmän kuin koskaan. Eniten niitä on Länsi-Uudellamaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Kattavia tilastoja peurakolareista ei ole, mutta alueellisesti on saatavissa hyvinkin tarkkaa tietoa. Esimerkiksi Lopen riistanhoitoyhdistys kirjaa kaikkia alueellaan sattuneet peura-, kauris- ja hirvikolarit. Merkinnät kertovat selvästi peurakannan runsastumisesta.
– Viime vuonna meidän alueella oli sata peurakolaria koko vuonna, mutta tänä vuonna jo 56. Jos peurakantaa ei harvenneta, voi onnettomuusmäärä nousta 200:an, sanoo Lopen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Juha Pekka Kortessalmi.
Samaan tilastoon kirjattiin viime vuonna 11 hirvikolaria ja 22 kauriskolaria. Ylivoimaisesti tavallisin kolaripaikkamerkintä on kantatie 54.
Lupia anottu lähes tuhat
Lopella valkohäntäpeuraa aiotaankin harventaa reilusti syyskuun ensimmäinen päivä alkavalla metsästyskaudella.
– Lupia on haettu 943 ja niillä kaadetaan 1250 peuraa, kertoo Kortessalmi.
Yhdellä luvalla voi kaataa joko yhden täysikasvuisen tai kaksi vasaa. Lupien mukana on myös suositus, miten ne pitäisi käyttää uroksiin, naaraisiin ja vasoihin. Vielä 15 vuotta sitten Lopella kaadettiin kaksi tai kolme peuraa vuodessa.
Valkohäntäpeurakannan kasvuun on monia syitä. Leudot talvet, talviruokinta, naaras-uros-suhteen vääristyminen sekä virhearvio kannankasvussa ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen.
Kun alueella on runsaasti hyväkuntoisia naaraita, eivätkä valkohäntäpeurat millään muotoa ole yksiavioisia, aiheutuu tilanne, jossa vasoja syntyy paljon. Valkohäntäpeuranaaraan liha ei ole yhtä herkullista kuin uroksen liha, siksi uros on halutumpi saalis. Lisäksi metsästämistä on hankaloittanut jahdin myöhäinen (1.10.) alkaminen.
– Hämärä tulee varhain, eikä metsästäjä enää pysty tunnistamaan eläimiä, silloin saalis jää metsään, kuvailee Kortessalmi.
Tänä vuonna kantaa on tarkoitus harventaa reilusti ja siksi myös jahdin alkamista on varhaistettu syyskuun alkuun, jolloin valoista aikaa jää enemmän metsästykselle.
Kantaa arvioidaan ja lasketaan
Kannan koko paitsi lasketaan myös arvioidaan. Kun tiedetään nykyinen kanta voidaan sen kasvua ennakoida tuottoprosentin avulla.
– Nyt on varmistunut, että tuottoprosentti on noin 70, mutta aiemmin olemme ennustaneet kannankasvua prosentilla 50-60, kertoo Kortessalmi.
Riistaväelle on ollut yllätys sekin, että osa naaraista saa jopa kolme vasaa. Tämä on mahdollista, kun eläimet ovat hyväkuntoisia ja ravintoa on riittävästi tarjolla. Tällä hetkellä Lopen riistanhoitoyhdistyksen alueella sanotaan elävän 2800 peuraa.
Valkohäntäpeura on kohtuullisen paikkauskollinen eläin. Siksi se ei ole laajasti levinnyt, vaikka kanta on kasvanut.
– Jyväskylän korkeudella valkohäntäpeura on jo aika harvinainen, vaikka esimerkiksi Etelä-Hämeessä niitä on runsaasti, sanoo Kortessalmi.