Pohjois-Karjalassa on menossa ennennäkemätön karhujahti. Viidessä vuorokaudessa maakunnassa kaadettiin 114 karhua. Lauantaiaamuna luku oli jo 118.
Enimmillään karhujen perässä on ollut noin 2000 metsästäjää. Maakuntaan on myönnetty peräti 137 poikkeuslupaa karhunpyyntiin.
Valtavaksi paisunutta metsästystä johtaa maakunnan alueella Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Törrönen - koordinaattori, yhteyshenkilö, johtaja, pomo, esikuntapäällikkö, jopa kenraali – miehelle on annettu kosolti titteleitä.
– Kaikki käy. Mieluusti olen sovittelija. Jos tulee soporoita (riitoja), niin sitten neuvotellaan, Törrönen muotoilee.
Olipa titteli mikä hyvänsä, toista samanlaista työtä ei Suomesta nyt löydy. Törrösen puhelin on soinut taukoamatta kolme viikkoa. Kaksi viikkoa ennen jahtia ja 20. elokuuta alkaen yötä päivää.
– Unet jää vähiin. Yleensä kolme tuntia ja taas mennään.
Yhdeksän karhua jonossa
Pohjois-Karjalan karhunmetsästykseen on laadittu tarkat säännöt ja Törrösen tehtävä on pitää kokonaistilanne hallinnassa. Organisaatio muistuttaa armeijan touhuja.
– Karhunpyyntiluvan hakijoina on 10 aluejohtajaa, jotka vastaavat oman alueensa lupamäärästä ja metsästyksen järjestämisestä. Jokaisella alueella metsästävillä porukoilla on lisäksi oma metsästyksenjohtaja, Törrönen selventää.
Törrönen vastaa aluejohtajien raportoinnin pohjalta koko maakunnan 137 luvan käyttämisestä.
– Minulla on tukkimiehen kirjanpito aina mukana ja viimeisin tieto Pohjois-Karjalasta.
Metsästyksen alkuvaiheessa lupia oli kaikilla alueilla, mutta kun kaatoja alkoi tulla nopeaan tahtiin monella alueella piti painaa jarrua. Esimerkisi Lieksassa oli perjantaiaamuna enää yksi lupa metsästettävissä.
– Yhdeksän koiraa haukkui samaan aikaan karhua, mutta vain yksi seurue sai luvan sitä metsästää. Muut odottivat vuoroaan. Jos ensimmäinen seurue ei saa karhua, vuoro siirtyy seuraavalle. Sitten kun lupa on käytetty, ilmoitamme, että kiitos se oli tässä, Törrönen selostaa.
Pohjois-Karjalassa kehitettiin jo vuosia sitten tekstiviestipalvelu, johon kaikkien metsästäjien on liityttävä. Siitä jokainen saa reaaliaikaisen tiedon kaatotilanteesta.
– Ylimääräisiä lupia ei käytetä, tämä on meillä hallinnassa, Törrönen vakuuttaa.
"Karhukanta vain kasvaa"
Pohjois-Karjalan karhusirkus hämmentää muualla Suomessa. Lupamäärä ja metsästyksen raju luonne tuntuvat monesta uskomattomalta. Moni ihmettelee mistä karhuja voi riittää metsästettäväksi näin paljon.
– Minä ainakin osoitan sormella Luonnonvarakeskusta. Jos meidän ilmoittamat karhuhavainnot olisi kirjattu Tassu-järjestelmään oikein, me ei oltaisi nyt tällaisessa tilanteessa, Törrönen alleviivaa.
Petoyhdyshenkilöiden Lukelle lähettämät havainnot on Törrösen mukaan yleensä puolitettu ja siksi karhukanta on päässyt paisumaan.
– Näin on tapahtunut viimeiset kuusi vuotta 2012 alkaen. Nyt tulee seitsemäs vuosi, kun karhukanta vain kasvaa metsästyksestä huolimatta.
Törrösen mielestä pentueista tulee uusia karhuja enemmän kuin 137 pyyntilupaa verottavat kantaa. Viralliseen karhukantaan ei lasketa tänä vuonna syntyneitä pentuja.
– Siellä on havaintoja kolmesta, neljästä ja jopa viidestä pennusta.
Kuluneen viikon aikana ammutuista yli sadasta karhusta valtaosa on ollut pieniä noin 40-100 kiloisia nuoria karhuja. Muutama yli 200 kiloinen on jäänyt saaliiksi.
– Kaadetut karhut ovat noin puolitoista vuotiaista erauksista kolmevuotiaisiin. Selvästi enemmän on uroksia kuin naaraita.
Kaksi poliisitutkintaa menossa
Karhujahdista on tullut suuren lupamäärän myötä trendilaji. Jo nyt on merkkejä siitä, että aiemmin suosituin metsästyksen muoto sorsastus on vähentynyt ja moni metsästäjä tavoittelee metsän kuningasta.
Itä-Suomessa on yleisesti tiedossa, että karhujahti tuo myös epätervettä kilpajuoksua metsästykseen. Moni alkaa valmistautua uuteen jahtiin heti kun entinen päättyy.
– Viime vuonna Lieksankin karhut saatiin neljään päivään. Kyllä tähän viikkoon on valmistauduttu jo 51 viikkoa, Törrönen nauraa.
Metsästys on valtaosin erittäin hyvin toteutettu, mutta joka vuosi paljastuu rikkeitä, joista osa päätyy käräjillä rikostuomioon. Tämän vuoden jahdista on tiedossa tähän mennessä kaksi poliisitutkintaa.
Toisessa epäillään laittoman ravintohoukuttimen käyttöä ja toisessa tieltä ampumista.
– Metsästäjämäärään ja lupiin suhteutettuna tämä on mennyt hyvin, Törrönen luonnehtii.
Monena vuonna on ammuttu pentujen kanssa liikkuvia emokarhuja, vaikka sekä emo että pennut on rauhoitettu. Tänä vuonna näiltä ikävyyksiltä on toistaiseksi vältytty.
Karhuja enemmän kuin hirviä
Karhujahdin suosion kasvaessa myös Metsästäjäliitto on laatinut uuden ohjeen suurpetojahtiin. Siinä korostetaan metsästäjien vastuuta huolellisesta riistalaukauksesta.
– Karhujahdissa ampumatilanne voi tulla yllättäen ja silloin on nopeasti arvioitava, onko hyvä riistalaukaus mahdollinen. Huono osuma harmittaa pitkään, ampumatta jättäminen ei, kiteyttää Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.
Maa- ja metsätalousministeriö myönsi tälle vuodella 100 uutta poikkeuslupaa karhunmetsästykseen. Koko maassa saa kaataa enintään 355 karhua. Viime vuonna ammuttiin 232 karhua.
Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari on tyytyväinen lupamäärään.
– Suurempi kiintiö edistää paikallisten ihmisten ja karhujen yhteiseloa tihentymäalueilla sekä karhun ihmistoimintoja väistävää käyttäytymistä, Siitari muotoilee tiedotteessaan.
Itä-Suomessa huomioitiin myös karhujen vaikutus hirvikantaan. Ilomantsissa jatkuu valtakunnallisesti erikoinen tilanne, kun pyydettävänä on enemmän karhuja kuin hirviä.
Kainuussa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla lupia kohdennettiin metsäpeura-alueille. Lupia myönnettiin myös mehiläistarhavahinkoja silmällä pitäen.
Poronhoitoalueella metsästyksellä pyritään taas vähentämään porotaloudelle aiheutuvia vahinkoja.
