Syksylle on odotettavissa laihoja hirvenvasoja, koska kesä on ollut kuiva ja kuuma. Näin arvioi Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikael Wikström.
Katso yllä olevalta videolta, miten hirviperhe pakeni helteitä luonnonlampeen.
Hirvilehmän tärkeintä ravintoa ovat tuoreet kasvit, kun se imettää vasaansa. Tänä vuonna kuumuus ja kuivuus vähensivät korkealaatuisen ravinnon saatavuutta, joten lehmien maidontuotanto on oletettavasti ollut tavallista vähäisempää.
Se ei välttämättä näy vielä tämän syksyn hirvenkaatolupien määrässä, mutta vuoden päästä tilanne voi olla jo toinen, Wikström arvioi.
– Jos hirvilehmät ovat tänä vuonna olleet pahassa tilanteessa, on mahdollista, että ne synnyttävät tavallista vähemmän vasoja ensi vuonna, Wikström sanoo.
– Tämän kesän vaikutukset nähdään vielä varmasti.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Myös runsasluminen talvi on vaikea
Myös runsaslumiset talvet tuottavat hirville vaikeuksia, sillä syvässä lumessa niiden on vaikea päästä liikkumaan ravinnon perässä. Hirvet saattavat kerääntyä taimikoihin isoiksi laumoiksi ja silloin niiltä voi loppua ruoka.
Näin kävi esimerkiksi Inarissa Lemmenjoen kansallispuiston tietämillä vuosi sitten keväällä. Alueelta löytyi parisenkymmentä ilmeisesti nälkään kuollutta hirveä, liki kaikki vasoja.
Inarin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Pertti Vikeväkorvan mukaan tämä ei johtunut siitä, että koko laajalla alueella oli liikaa tai poikkeuksellisen paljon hirviä.
Luonnonvarakeskukselle (Luke) ja paikallisille metsästäjille onkin syntynyt erilainen käsitys hirvien määrästä Pohjois-Lapissa. Vikeväkorva ei siis ole huolissaan hirvien oloista kesällä tai talvella, vaan pikemminkin Luken tavasta arvioida hirvien määrä. Vikeväkorva arvioi, että Lappiin myönnetty hirvenkaatolupamäärä on liian suuri.
– Paikalliset metsästäjät pelkäävät, että kolmen vuoden päästä hirvet pitää sitten rauhoittaa, jos nyt toimitaan Luken laskelmien perusteella.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Lapiosarviset hirvet vähenevät
Suomalaiset hirvikannat näyttävät toistaiseksi olevan hyvässä kunnossa. Lapiosarviset uroshirvet ovat käymässä vähemmistöksi hankosarvisten urosten joukossa. Mikael Wikströmin mukaan tilanteelle ei ole selvää selitystä, mutta asia pitäisi joka tapauksessa ottaa huomioon hirviä metsästettäessä.
– On mielenkiintoinen kysymys, miten sarvityypit vaikuttavat hirvikannan kuntoon. Ainakin se tiedetään, että sarvien koolla on hyvin suuri merkitys sille, miten urokset pääsevät lisääntymään, Wikström sanoo.
Hankasarvet ovat kiimatappelussa voitokkaat
Myös Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) mukaan lapiosarviset hirviurokset ovat Suomessa vähentyneet, sillä erityisesti niitä on metsästetty juuri komeiden sarvien takia. Lisäksi lapiosarvinen hirviuros häviää monesti hankosarviselle urokselle, jonka sarvet ovat kiimataisteluissa usein voitokkaat.
Hirven kannanhoidolle on tärkeää, että sekä eläinten tiheys ja ikä- ja sukupuolijakaumat ovat kunnossa. Kanta ei saa päästä turhan harvaksi, jotta eläinten geneettinen monimuotoisuus säilyy. Wikströmin mukaan kannanhoito on onnistunut Suomessa toistaiseksi hyvin.