Petri Saraste näki Kiovassa Putinin hehkuvat silmät ja pian ovella alkoi jyskytys – tällaiset olivat Ukrainan sodan ensitunnit kirjeenvaihtajan silmin

Maanantaina 21. helmikuuta 2022 MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Petri Saraste katsoi Ukrainan pääkapungissa Kiovassa hotellihuoneen televisiosta, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin piti puheen kansalleen.  

Saraste kuvailee puhetta pelottavaksi ja raivokkaaksi. Hän kertoo katsoneensa sängyn reunalta puheen alusta loppuun.

– Mietin silloin, että ei helvetti, nyt voi jotain tapahtua. Hirveän pitkän historiallinen katsaus, joka oli täyttä hölynpölyä. Putinin silmät hehkuivat, näkyi kehonkielestä että oli raivona, Saraste muistelee.

Seuraavina päivinä Saraste jalkautui Kiovan kadulla kysymään ukrainalaisten mielipiteitä siitä, syttyykö sota nyt ja miten he varautuvat.

– Monet sanoivat, mukaan lukien Suomen Ukrainan suurlähettiläs Päivi Laine, että eivät he jaksa uskoa siihen, että isompi juttu voisi toteutua: "Eivät venäläiset nyt niin hulluja ole". 

– Seuraavana yönä se sitten alkoi.

Havahtui kovaan jyskytykseen ovella: "Etkö sinä usko"

Saraste oli hotellissa keskiviikon ja torstain vastaisena yönä, kunnes hän havahtui jyskytykseen hotellihuoneen ovelta. 

– Ovelta huudettiin minulle, että nyt kaikki pommisuojaan. 

Hän ei avannut ovea, vaan päätti jäädä vielä hotellihuoneeseen.

– Mietin, että minun on varmasti ihan hyvä täällä hotellihuoneessa, Ajattelin, että ei kai tässä nyt mitään, ei ne tänne ammu ohjuksia.

Hetken kuluttua ovelle kuitenkin jyskytettiin uudelleen.

– Tultiin uudestaan hakkaamaan, että "etkö sinä usko". Siinä vaiheessa oli tullut jo suhteellisen lähelle paukkuja. Se yllätti, ajattelin silloin että, eiväthän ne kai nyt varmaan lähde Kiovaa valtamaan ensiksi.

Saraste vietiin hotellin väestösuojaan, jonne oli kokoontunut koko hotellin henkilökunta sekä asukkaat. Tunnelma väestönsuojassa oli odottava, sillä tietoa hyökkäyksen laajuudesta tuli ripotellen.

Katso Sarasteen reportaasi pommisuojasta alapuolelta.

– Siellä se koko yö aamuun asti meni, kunnes lähdettiin aamulla tutkailemaan tilannetta ulos. Siellä oli hurja näky. Illalla kadut olivat vielä täynnä ihmisiä, yhtäkkiä kaikki olivat hävinneet. Muutama hassu auto meni sinne tänne.

Matka Puolaan kesti 20 tuntia

Saraste teki arvokasta reportaasia MTV Uutisille Kiovasta sodan ensimmäisinä päivinä. Tämän jälkeen oli aika palata kotiin, mikä oli helpommin sanottu kuin tehty.

Juna-asemalla oli Sarasteen mukaan aivan valtava kaaos. Ihmiset olivat paniikissa, ja jokainen matkaan lähtenyt juna oli ääriään myöten täynnä. 

Saraste sai mahdutettua itsensä juuri ja juuri täpötäyteen kiskobussiin, jossa hän istahti omien matkalaukkujensa päälle. Kun bussi jätti linja-autoaseman, muistelee hän nähneensä ulkona päivystäviä venäläissotilaita.

– Kun asemalta lähdin, minulla oli sellainen aistimus, että eivät ne kaikki sotilaat siellä asemalla olleet ukrainalaisia. Niin kuin tiedämme, niin heitä siellä oli ja heidäthän ajettiin Kiovasta myöhemmin pois.

Saraste kertoo myöhemmin hypänneensä junaan, joka sekin kulki pois maasta äärimmäisen hitaasti. Vaunujen verhot jouduttiin laittamaan aika ajoin kiinni, jotta junan kulkeminen ei näkyisi.

– Mentiin todella hitaasti, raiteita vaihdettiin jatkuvasti ennen kuin päästiin Puolan puolelle. Se oli aikamoinen paluumatka.

"Eihän siitä irti pääse"

Ukrainan sodan alkamisesta tulee lauantaina kuluneeksi tasan kaksi vuotta.

Saraste seuraa sodan käänteitä edelleen aktiivisesti. Hän ei kuitenkaan osannut arvata, että sota tulisi kestämään näin pitkään.

– Seuraan sotaa edelleen koko ajan, eihän siitä irti pääse. Onhan tämä karseaa, että alkaa tavallaan jo turtua ja kyllästyä tähän. Että eikö tämä ikinä lopu.

–  Nyt tilanne näyttää taas pahenevan, kun Ukrainalta loppuu tykit ja ammukset, Venäjän voiman ollessa moninkertainen. Surullisin mielin pelkään pahinta, että iso pyörä keikahtaa.

Lue myös: Onko tässä Ukrainan sodan ensimmäinen kuva? Rajanylityspaikan valot sammuvat, kun venäläissotilas marssii naapurimaahan

Huhtikuussa 2014 Itä-Ukrainassa alkoi merkillinen sota – presidentti pakeni Venäjälle ja Krim miehitettiin