Flunssapiikin voi ehkä ennustaa säätä seuraamalla.
Journal of Clinical Virology -julkaisussa ilmestyneessä ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että aina, kun lämpötila laski flunssakaudella ensimmäisen kerran alle nollan celsiusasteen, sitä seurasi influenssapiikki.
– Me uskomme, että nopea muutos lämpötilassa myötävaikuttaa (influenssa)epidemian syntymiseen, infektiotauteihin erikoistunut ja tutkimusta johtanut Nicklas Sundell Sahlgrenskan yliopistollisesta sairaalasta kommentoi lausunnossa.
Tutkimus tehtiin Göteborgin alueella analysoimalla yli 20 000 ihmiseltä lokakuun 2010 ja heinäkuun 2013 välillä kerätyt nasaalinäytteet. Flunssaan sairastuneiden ihmisten määrää verrattiin sitten Ruotsin Ilmatieteen laitokselta (SMHI) saatuihin säätietoihin.
Tarkoituksena oli selvittää, miten sää vaikuttaa kausittaisiin hengitystieinfektioita aiheuttaviin virusepidemioihin, erityisesti influenssa A:han.
Jokaisella flunssakaudella havaittiin yksi johdonmukainen löydös: ensimmäistä todella kylmää säätä ja alhaista ilmankosteutta seurasi aina influenssa-aalto. Tutkijat selittävät tulosta sillä, että kylmässä ja kuivassa ilmassa virusta ja nestettä sisältävät aerosolipartikkelit pystyvät leviämään paremmin.
Tutkimuksessa havaittiin, että kylmä sää voi olla otollinen myös hengitytietulehduksia aiheuttavien RS-viruksen ja coronaviruksen leviämisen kannalta.
Tutkijat uskovat, että jos vuosittaisten influenssaepidemioiden alku voitaisiin ennustaa, tietoa pystyttäisiin hyödyntämään influenssarokotuksesta tiedottamisessa sekä sairaaloiden valmistamisessa lisääntyvään potilasmäärään.
