Eduskuntavaalikampanjoissa on puhuttu Eurooppa-politiikasta erittäin vähän. Tutkijoiden mielestä Euroopan unioni on kriisissä hajanaisuutensa takia, mutta kriisistä voi seurata hyvääkin.
Helsingin Narinkkatorin koleassa tuulessa kampanjoineet kansanedustajaehdokkaat vahvistavat, että äänestäjät eivät vaalikojulla kysy EU-politiikasta käytännössä lainkaan.
– Ei kertaakaan. Ei yhtäkään kysymystä EU:sta, ei yhtäkään Nato-kysymystä, ei yhtäkään kysymystä Donald Trumpista tai Vladimir Putinista, mikä on yllättänyt minut, kertoo kampanjakokemuksestaan Christer Schoulz (kok.).
– No aika vähän, että, jos ihan rehellisesti sanon, niin olisiko kolme tai neljä ihmistä tullut Euroopasta puhumaan ja sitten se vastuu jää meille ehdokkaille, sanoo Antti Siika-aho (kesk.).
– Erittäin vähän. Ainoastaan jonkun verran käsitellään maahanmuuttoa, mutta muuten ei juuri mitään, sanoo Taru Reinikainen (sd.).
Myös poliittinen tuuli on ollut koleaa Euroopassa, kun brexit, maahanmuutto ja rahaliiton tukipakettikiistat ovat ajaneet Euroopan unionin jäsenmaat epäluottamukseen.
Unionilla on vaikeuksia löytää paikkaansa maailmassa tai selittää tarpeellisuuttaan jäsenilleen. Yli 65 miljoonan asukkaan Britannia valmistelee lähtöä unionista lähipäivinä tai ainakin lähikuukausina.
Eurooppapolitiikan poissaolosta eduskuntavaalikeskusteluista ovat olleet tätä ennen huolissaan lähinnä presidentti Sauli Niinistö sekä muutamat toimittajat.
Niinistö kaipasi toissaviikolla lisää ulko- ja turvallisuuspoliittisia teemoja eduskuntavaaleihin.
Keskustan kriisi on EU:n kriisi
EU:n vähittäiseen hajaannukseen johtanutta kehitystä eurokriiseineen ja rahaliiton valuvikoineen kuvataan maanantaina julkaistussa Vapiseva Eurooppa -kirjassa.
Kirja on on 13 Eurooppa-asioiden asiantuntijan kirjoittama artikkelikokoelma, joukossa muun muassa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sekä saman laitoksen Euroopan Unioni -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Juha Jokela.
Teoksen ovat toimittaneet Antti Ronkainen ja Juri Mykkänen. Kirjan kantavana teemana on, miten poliittinen keskusta, joka suurelta osin on ideoinut Euroopan Unionin, on romahtanut.
– Ydinsanoma on se, että poliittinen keskusta-oikeisto ja keskusta-vasemmisto, joka on kehittänyt Euroopan unionia toisesta maailmansodasta lähtien kriisiytynyt, koska integraatio on tehty talous edellä, Ronkainen kommentoi.
– Poliittisen yhteisön on luominen on unohdettu ja se tulee näkyviin eri puolilla Eurooppaa. Se näkyy eurokriisinä eli haluttomuutena auttaa Etelä-Euroopan maita, pakolaiskriisinä eli täydellisenä kyvyttömyytenä tehdä yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja kolmantena brexitinä, eli että suuri talous haluaa jättää unionin.
Käynnissä isojen EU-päätösten vuosi
Vuosi 2019 on varsin merkityksellinen Euroopan tulevaisuuden kannalta. Tänä vuonna nimitettäväksi tulevat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, EU-komissio ja komission puheenjohtaja, sekä Euroopan keskuspankin johtaja.
Ronkainen peräänkuuluttaakin eduskuntavaaleissa kampanjoivilta puolueilta selkeitä linjauksia eurooppakysymyksistä, sillä Eurooppa-neuvosto on EU ylin poliittinen elin ja siellä jäsenmaita edustavat nimenomaat maiden kansalliset hallitukset ja niiden pääministerit.
Isojen kysymysten listalla on muun muassa koko brexitin jälkeisen EU:n muovaaminen.
– Suuri brexitin jälkeinen voimatasapaino täytyy löytää näiden jäljellejäävien maiden kesken, mutta myös päättää seuraava seitsenvuotisbudjetti. Sen takia on tärkeää, koska nämä kaikki päätökset tehdään Eurooppa-neuvostossa, jossa Suomea edustaa Suomen pääministeri, että puolueilta pitäisi kysyä, että mitä Suomi ajaa siellä Eurooppa-neuvostossa.
Unioni on kriisissä, mutta uusia eroamisia tuskin tulee
Ronkaisen mielestä ei ole liioittelua sanoa, että Euroopan Unioni on kriisissä. Hän ei kuitenkaan usko, että uusia EU:sta eroamisia enää tulisi. Sen sijaan riskinä on unionin vähittäinen hajoaminen.
– Luulen, että uusia brexitejä tuskin enää tulee. Mutta me näemme kaikkialla erilaisia hajoamisprosesseja, Ronkainen arvioi,
Ronkaisen mukaan liikkeitä ja puolueita on koko ajan enemmän, mutta myös valtioita, jotka sanoutuvat eri EU:n yhteisistä arvoista, eivät kunnioita Euroopan Unionin tuomioistuimen päätöksiä, sanoutuvat irti esimerkiksi Schengen-alueesta tai ovat epäsolidaarisia muita euromaita kohtaan.
– Se, että jäsenmaat ottavat hiljalleen pesäeroa Euroopan Unioniin, on suurempi riski, kuin tällaiset kerralla ulos -tyyppiset brexitit, Ronkainen sanoo.
"Nyt on etsikkoaika"
Ronkainen on sitä mieltä, että kriisistä päästään yli eivätkä nykyiset Euroopan epävarmuuden ajan ole välttämättä täysin kielteisiäkään.
– Ydinkysymys tässä on, miten Euroopan unioni ja Eurooppa kehittyy poliittiseksi yhteisöksi. Sen luominen on epäonnistunut toisen maailmansodan jälkeen ja se voi kestää sukupolvia. Nyt on semmoinen etsikkoaika.
– Luulen, että jos tässä jotain hyvää on, niin enää ei ole kysymystä vääjäämättömästä Euroopan unionin integraatiosta ja nyt on ihan perusteltua keskustella miltä osin integraatiota lisätään ja miltä osin ei lisätä.