Peruskoulun varaan jäävät tulevat yhteiskunnalle kalliiksi – lasku jopa satoja tuhansia koulutettua enemmän

Syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat tutkimuksen perusteella vahvasti siitä, hankkiiko nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei.

–  Suurin ero löytyy siitä, että peruskoulun varaan jäävien työllistyminen on heikompaa kuin niiden, joilla on vähintään toisen asteen koulutus, sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Hilli.

Mukaan on laskettu sekä maksetut verot että saadut tuet. Laskelmassa näkyy siis myös se, että pelkän peruskoulun käyneet tienaavat keskimäärin koulutettuja vähemmän, joten he maksavat myös vähemmän veroja. Summaa nostavat tuet, joista on laskettu mukaan toimeentulo-, työmarkkina- ja asumistuet, joita nuori elinaikanaan keskimäärin käyttää. Ennen työelämään siirtymistä kertyneistä kustannuksista on huomioitu psykiatrian erikoissairaanhoito, lastensuojelu ja perusopetuksen erityinen tuki eli käytännössä entiset tarkkailuluokat.

Miljoona-arviolle pyyhkeitä

Tutkimus on vastaus paljon toistellulle arviolle siitä, että syrjäytynyt nuori maksaisi yhteiskunnalle miljoona euroa vuodessa. Hillin mukaan miljoonassa on lähdetty oletuksesta, että syrjäytynyt nuori ei koskaan pääse työelämään, vaan elää koko elämänsä tukien varassa.

Sen sijaan Sitran ja THL:n arviossa verrataan keskimääräistä pelkän peruskoulun käynyttä nuorta koulutuksen hankkiviin. Osa työllistyy hyvin, osa on pätkätöissä ja vain pieni osa ei koskaan työskentele.

– Ei voi hihasta vedetyillä oletuksilla lähteä siitä, että jokainen peruskoulun varaan jäävä nuori automaattisesti syrjäytyy ja aiheuttaa miljoonan, Hilli sanoo.

Syrjäytymiseksi Hilli määrittelee sen, että jää peruskoulun jälkeen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Sitra kuitenkin muistuttaa, että todellisuudessa kustannukset ovat arviota suuremmat, koska esimerkiksi rikollisuutta, erikoissairaanhoitoa, vanhustenhuoltoa ja kuluttamista ei ole otettu huomioon.

Ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on Sitran mukaan nähtävissä lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana ja toinen piikki murrosiän kynnyksellä.

THL:n ja Sitran tutkimus pohjautuu Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimukseen, jonka kohteena ovat kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet. Heitä seurattiin 25-vuotiaiksi, ja lisäksi elinaikaisia kustannuksia arvioitiin 80-vuotiaaksi asti.