Ehdotus: Pojille järjestettävä yksilöllisempää oppisopimuskoulutusta – nykymalli ei vastaa tarpeisiin

– Näyttöjen kautta pitäisi voida valmistua, Nord sanoo.

Hiilamo ja Nord kuuluvat tutkijaryhmään, joka on laatinut Elinkeinoelämän valtuuskunnalle Evalle analyysin siitä, miksi Suomessa oli toissa vuonna 79 000 miestä, jotka olivat työelämän ulkopuolella. He eivät hakeneet töitä, ja 7400 heistä oli kadonnut kokonaan näkyvistä. Heillä ei ollut tuloja eivätkä he hakeneet mitään tukia.

– Minähän en sossuun mene, Hiilamo kuvaa asennetta.

Koulutus on avainasemassa, sillä merkittävin työllistymistä heikentävä yhdistelmä on peruskoulun jälkeisen tutkinnon puuttuminen, minkä seurauksena mahdollinen työttömyys pitkittyy. Näiden "kadonneiden työmiesten" osuus kaikista parhaassa työiässä olevista 25–54-vuotiaista miehistä oli peräti 7,4 prosenttia.

– Minulle oli yllätys, että luku on näin suuri, kertoo Evan johtaja Matti Apunen.

Nord kutsuu ilmiötä hiljaiseksi ja pitkittyneeksi kriisiksi. Tilanne pahenee hänen mukaansa koko ajan.

Syrjäytyminen alkaa jo päiväkodista

Nord painottaa, ettei peruskoulu anna monille pojille tarpeeksi taitoja selviytyä eteenpäin. Sen vuoksi toisen asteen opinnot aloittavat pojat keskeyttävät usein opinnot. Heitä auttaisi saamaan toisen asteen tutkinnon, jos teoreettista opetusta olisi vähemmän ja käytännön opetusta enemmän. 

– Pojilla on aika paljon oppimisvaikeuksia. Koulutusjärjestelmä ei pysty vastaamaan poikien tarpeisiin, hän sanoo.

Hiilamo ehdottaa, että oppivelvollisuus pitäisi ulottaa 18 vuoteen. Näin nuorten olisi pakko käydä toisen asteen koulutus loppuun.

Hiilamon ja Nordin mukaan poikien syrjäytyminen alkaa kuitenkin jo paljon aikaisemmin, jo varhaiskasvatusvaiheessa tai peruskoulussa. Tytöt saavat parempia arvosanoja, ja heidän ylivoimansa poikiin nähden pysyy yliopistoihin saakka.

– Olemme jotenkin hyväksyneet, että pojat pärjäävät huonommin. Ikään kuin se olisi biologinen tosiasia, Hiilamo pohtii.

Hänen mukaansa voidaan puhua näin ollen myös tasa-arvokriisistä.

Kehuja osallistumistulolle

Hiilamon tutkimusryhmän viime viikolla julkistama esitys osallistuvasta sosiaaliturvasta sai myönteisen vastaanoton Evan piirissä. Osallistuva sosiaaliturva tarkoittaa sitä, että pitkäaikaistyöttömät saisivat osallistumistuloa. 

Vastineeksi saajien on osallistuttava aktivointiin, jota voi olla esimerkiksi yhdyskuntatyö, järjestötyö, koulutus, opiskelu, läheisten hoito ja pienimuotoinen työ.

Tavoitteena on ehkäistä pitkäaikaistyöttömien katoamista kokonaan pois työmarkkinoilta.