Mainos

Lukion arvosanoissa hurjaa heittelyä – viitosen oppilas voisi toisessa koulussa kuulua parhaimmistoon

Lukioiden matematiikan arvosanalinjat eroavat toisistaan ratkaisevasti, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnista. 

Karvin mukaan vaativassa lukiossa arvosanan 5 saanut opiskelija voi olla osaamiseltaan samalla tasolla kuin arvosanan 9 jossain toisessa lukiossa saanut opiskelija. Tämä heikentää opiskelijoiden oikeusturvaa selvästi, sillä lukion päättöarvosanaa käytetään korkeakoulujen hakuprosessissa. 

– Tämä ilmiö koskee noin 7000-8000:tta opiskelijaa, kertoo Karvin erikoisasiantuntija Jari Metsämuuronen.  

Hänen mukaansa ilmiölle yksi selitys on, että lukioissa ei esimerkiksi ole perusopetuksen kaltaista mekanismia, jolla olisi mahdollisuus tietää mitä pitää osata, että saa esimerkiksi arvosanan kahdeksan. Hänestä myös erilaiset sisällöt ja etenemistahdit ovat ilmiön taustalla. 

Raportin mukaan ylioppilastutkinnon ajatellaan tasoittavan tilannetta, mutta näin ei kuitenkaan käytännössä tapahdu. 

Metsämuurosen mielestä arvosanaheittelyn taltuttamiseen ei esimerkiksi auta opettajien lisäkoulutus. 

Raportti ehdottaakin kolmea ratkaisutapaa, joista kevyemmät ovat, että arvosanat muutetaan vertailukelpoisiksi suhteuttamalla ne käytyihin kursseihin ja ylioppilaskokeen arvosanaan tai kehitetään koulujen kokeiden rinnalle maanlaajuiset oppilaan taitotasoa mittaavat testit. Raskain ja viimeinen vaihtoehto on Metsämuurosen mukaan, että lukioon kehitettäisi uusi mittatikku-järjestelmä, jossa kuhunkin arvosanaan vaadittava osaaminen olisi määritelty tarkemmin. 

– Kahdeksan arvosana olisi jollain tavalla fiksattu. 

Metsämuuronen arvioi, että viimeisen vaihtoehdon kehittäminen veisi vuosia. 

Erot yllättivät 

– Monet asiat ovat kyllä silmien alla, mutta erot ovat yllättävän suuria, kommentoi Matemaattisten aineiden opettajien liiton Maolin puheenjohtaja, lehtori Leena Mannila tuloksia. 

Mannilan mukaan arviointia voidaan saada tasapuolisemmaksi lisäämällä kaikille yhteisiä valtakunnallisia kokeita nivelvaiheisiin. Lukion päättövaiheessa olisi hyvä pitää arvosanoja tasoittava preliminäärikoe tai vastaava valtakunnallisesti yhteinen koe. 

Hän pitää ylioppilaskoetta riittävänä mittatikkuna, mutta sen pakollisuutta pitäisi vielä pohtia. 

– Oman koulun lyhyen matematiikan opiskelijat ovat myöntäneet, että olisivat keskittyneet paremmin, jos olisivat valinneet kirjoittavansa sen, sanoo Mannila. 

Harva tyttö uskoo itseensä matemaatikkona 

Raportin mukaan toisen asteen koulutuksen lopussa parhaista matematiikan osaajista naisia on vain 27 prosenttia, kun miehiä on 73 prosenttia. 

– Kuulostaa tutulta, mutta surulliselta, sanoo Mannila. 

Hänen mukaansa tytöt ovat tunnollisia puurtajia ja usein kokevat olevansa parempia muissa oppiaineissa. Metsämuurosen mukaan on nähtävissä, että kehityspolku alkaa jo viidennellä luokalla, kun osa tytöistä luopuu matematiikkaan panostamisesta. 

Hänen mukaansa on mielenkiintoista, että tekniseltä alalta valmistuu naisia lähes saman verran, 25 prosenttia. 

– Tytöt rajaavat itsensä pois tämmöisistä ammateista. Tietävätkö nämä tytöt oikeasti mitä tästä seuraa? 

Toisaalta Metsämuuronen muistuttaa, että sama kysymys pitäisi kysyä pojilta kirjoittamisen ja lukemisen suhteen. 

Raportin mukaan iso osa naisopiskelijoista koki opintojensa aikana enemmän negatiivisia tuntemuksia, ja heidän käsityksensä itsestään osaajina olivat matalampia kuin miesopiskelijoilla. 

– Meidän on kannustettava tyttöjä, ja myös vanhemmat pitäisi ottaa mukaan. Raportissahan tuli esille myös vanhempien koulutustaustan merkitys, sanoo Mannila. 

Karvin raportti arvioi matematiikan osaamista toisen asteen koulutuksen lopussa, ja siihen osallistui 2051 lukion tai ammatillisen koulutuksen opiskelijaa.  

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.