Suomen eliölajeista 12 prosenttia on uhanalaisia. Tämä käy ilmi tänään julkaistusta Suomen lajien uhanalaisuusarviosta. Uhanalaisten lajien määrä on kasvanut edellisestä 10 vuoden takaisesta arviosta. Eniten uhanalaisia lajeja on linnuissa: yli kolmannes lintulajeistamme luokitellaan uhanalaisiksi. Suurin syy lajien uhanalaistumiseen on sopivien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen.
Punasotka on nyt äärimmäisen uhanalainen. Laji kärsii vesistöjen rehevöitymisestä ja kanta on romahtanut. Suomen uhanalaisin nisäkäs on edelleen naali, joka sekin luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi. Suomen eliölajeista joka yhdeksäs eli 12 prosenttia on uhanalaisia.
– Kyllä meidän on syytä olla huolissaan. Lasku jatkuu edelleen. Uhanalaisia lajeja on enemmän kuin viimeksi, mikä kertoo, että kansallisomaisuutemme koko ajan köyhtyy. Meidän tehtävämme on pitää siitä huolta, pohtii ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä.
Eniten uhanalaisia lajeja metsissä
Monet pohjoiset lajit kärsivät jo ilmaston lämpenemisestä. Eniten uhanalaisia lajeja, yli 700, elää kuitenkin metsissä.
– Uhanalaistumisen tärkeimmät syythän ovat elinympäristöjen häviäminen ja heikentyminen ja se on yleisesti ottaen se tekijä, mikä vaikuttaa kaikissa elinympäristöissä, toteaa Hyvärinen.
Linnut kohtaavat uhkia niin Suomessa kuin muuttomatkoillakin
Yli kolmasosa Suomen linnuista on uhanalaisia. Kultasirkku on hävinnyt meiltä kokonaan ja peltosirkku luokitellaan nyt ensimmäistä kertaa äärimmäisen uhanalaiseksi.
– Kyllä se pääsyy lintujen uhanalaistumiseen on elinympäristön muutos sekä Suomessa että muuttomatkojen varrella. Kultasirkku on hävinnyt, koska kiinalaiset pyydystävät niitä ravinnoksi. Se ei enää palaa meille valitettavasti. Peltosirkku on sekin kärsinyt muuttomatkoilla tosi kovasta pyynnistä, mutta pääsyy ahdinkoon taitaa silti olla meidän maatalousympäristön muutos, miettii vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.
Monet aiemmin yleiset linnut taantuvat
Monilla aiemmin yleisillä linnuilla menee nyt huonosti. Haarapääsky kärsii hyönteiskadosta. Hömö- ja töyhtötiaiset eivät selviä enää talvista.
– Pääsyy on se, että vanhat metsät ovat vähentyneet. Siellä on enemmän paikkoja, joihin tiaiset voivat varastoida ravintoa talvea varten, selittää Mikkola-Roos.
Suojelualueiden hoito auttaisi lintuja
Lintuja auttaisi eniten suojelualueiden kunnostus.
– Meillä on melko valmis suojelualueverkko. Nyt pitäisi keskittyä suojelualueiden hoitoon, mutta myös elinympäristöjen hoitoon. Tähän pitäisi ottaa mukaan myös paikalliset ihmiset ja järjestöt. Olemme laskeneet, että kun meillä on 210 isoa natura-lintuvesialuetta, niin niiden kunnostuskustannus olisi 32 miljoonaa euroa. Se sisältää kaikki hoitotoimet pienpetopyynnistä ravintoverkkokunnostuksiin ja vesistökunnostuksiin, laskee Mikkola-Roos.
Etelä-Suomen metsät tarvitsevat lisää suojelua
Uhanalaisia metsälajeja auttaisivat uudet suojelualueet.
– Suojelualueet painottuvat aika vahvasti Pohjois-Suomeen ja Etelä-Suomessa varsinkin metsien osalta on edelleen varsin heikko suojelutilanne, huomauttaa Esko Hyvärinen.
Ja vielä hyvä uutinen: merikotkakanta on nyt elinvoimainen ja laji on poistettu uhanalaisten listalta.
Lisää tietoa Suomen lajien uhanalaisuudesta täältä.