Koronavirusepidemian aiheuttamat rajoitukset ja karanteenit johtavat siihen, että perheet viettävät aikaa tiiviisti yhdessä. Tilanteet saattavat monissa kodeissa kärjistyä vaarallisesti. Miten vallitseva koronavirustilanne vaikuttaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan auttamistyöhön ja turvakotien toimintaan?
Apua on tällä hetkellä saatavilla normaalisti viikon jokaisena päivänä, vuorokauden ympäri. Turvakodit ovat auki, ja niihin voi hakeutua myös oireileva tai karanteeniin joutunut asiakas. Myös muut apukanavat toimivat normaalisti.
– Mielestäni on hurjan tärkeä tietää, että jos kyseessä ei ole akuutti väkivaltatilanne, apua löytyy myös Nollalinjalta, joka on ympäri vuorokauden päivystävä puhelin, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
– Lisäksi Ensi- ja turvakotien liiton nettiturvakoti päivystää. Chatteja on auki joka päivä kello 10–15, ja lisäämme aukioloaikoja jatkuvasti, Särkelä kertoo.
Nollalinjaan voi soittaa maksutta, numeroon 080 005 005. Nettiturvakodin löytää osoitteesta nettiturvakoti.fi.
Turvakodit ottavat vastaan koronavirukseen sairastuneita asiakkaita
Suomessa on tällä hetkellä 29 turvakotia, joissa on yhteensä 211 paikkaa. Suurella osalla turvakodeista on valmius ottaa vastaan riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita ja asiakkaita, joilla on mahdollinen tai todettu koronavirustartunta.
– Turvakotiin pääsee kyllä. Tällaisten asiakkaiden kanssa työskennellään erillisissä tiloissa. Jos se ei ole mahdollista siinä turvakodissa, mihin asiakas on ensin tullut, voidaan hänet siirtää toiseen turvakotiin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen turvakotipalvelujen kehittämispäällikkö Joonas Peltonen.
Myös karanteeniin määrättyjä asiakkaita voidaan ottaa vastaan.
– Yhdessä Helsingin turvakodeista on erillinen yksiö, jossa pystytään työskentelemään karanteeniin määrättyjen asiakkaiden kanssa, jos se ei alkuperäisessä turvakodissa onnistu. Samanlainen yksiö löytyy myös Porista, Peltonen sanoo.
Jos asiakas ei voi syystä tai toisesta jäädä turvakotiin, johon hän on alunperin hakeutunut, tehdään tapauskohtainen arvio siitä, miten toiseen turvakotiin voitaisiin siirtyä.
– Otamme huomioon fyysisen väkivallan uhan välttämisen, ja tässä tilanteessa myös koronavirustartuntaan liittyvät seikat, Peltonen kertoo.
Turvakodeissa riittää tilaa
Peltosen mukaan viime vuosina turvakotiverkostoa on pystytty laajentamaan, ja asiakaspaikkoja on saatu lisää.
– Vuoden jokaisena päivänä meillä on useita kymmeniä vapaita paikkoja. Siinä mielessä tilanne on erittäin hyvä, hän sanoo.
Turvakodit toimivat normaalisti, eikä asiakaspaikkoja ole rajoitettu koronavirustilanteen vuoksi. Myöskään asiakasmäärän selvää lisääntymistä ei ole tällä hetkellä havaittavissa.
– Seuraamme tilannetta, mutta tällä hetkellä ei näytä siltä, että turvakotien asiakasmäärä olisi tämänhetkisen tilanteen takia muuttunut, Peltonen kertoo.
Radikaaleja erityisjärjestelyitä ei ole tehty. Kaikissa turvataloissa noudatetaan terveydenhuollon ohjeita ja pyritään minimoimaan tartuntariskit. Hygieniaa on tehostettu ja ihmiset ovat vähemmän lähikontaktissa toistensa kanssa.
Lähimmästä turvakodista saa tarkat toimintaohjeet
Peltonen kertoo neuvonsa niille avun tarpeessa oleville henkilöille, joilla on koronavirukseen viittaavia oireita tai todettu koronavirustartunta.
– Ensimmäinen neuvo on noudattaa yleisiä terveydenhuollon ohjeita ja toimia niiden mukaan. Jos henkilön pitää päästä turvaan, hänen kannattaa olla yhteydessä turvakotiin, joka on lähimpänä omaa paikkakuntaa. Sieltä osataan kertoa toimintaohjeet.
Peltonen haluaa muistuttaa myös vaihtoehtoisista tavoista saada apua.
– Nollalinja palvelee kaikkia suomalaisia. Siellä he tietävät kaikkien turvakotien vapaiden paikkojen määrät ja osaavat auttaa lähisuhdeväkivallassa, hän sanoo.
“Yksin ei tarvitse jäädä”
Myös Ensi- ja turvakotien liiton Särkelä haluaa korostaa sitä, että apua saa tarvittaessa muutakin kautta kuin hakeutumalla turvakotiin.
– Ensi- ja turvakotien liiton kaikissa jäsenyhteisöissä on avun palveluita väkivallan uhriksi joutuneelle, lapsille ja väkivallan tekijöille. Niissä yksilöllinen tuki toimii edelleen, joko kasvotusten, puhelimitse tai etäyhteyksillä, Särkelä sanoo.
Jos tilanne kärjistyy kotona, joskus jo tilanteesta puhuminen voi auttaa.
– Perheet joutuvat olemaan nyt tiiviisti yhdessä. Jos syttyy pelko tilanteen kärjistymisestä tai omasta väkivaltaisesta käytöksestä, silloin voi riittää, että asiasta keskustelee ja hakee apua, Särkelä sanoo.
Chateissa voi tarvittaessa keskustella äänettömästi, ja niistä voi poistua nopeasti.
– Tärkein viesti tässä on se, että apua on saatavilla ihan koko ajan. Yksin ei tässäkään tilanteessa tarvitse jäädä, hän painottaa.