Koronatilanne on tuonut perheisiin ja koteihin huolta, ahdistusta ja pahimmillaan fyysiseen väkivaltaan johtaneita tilanteita.
Katso koskettava, yllä oleva video: Keskosvauvan isä ei ole nähnyt lastaan kuukauteen – näin koronakriisi koettelee lapsiperheen arkea
Nollalinjan yksikönjohtaja Päivi Sinkkonen sanoo, että Nollalinjan saamissa yhteydenotoissa koronatilanne on näkynyt suoraan.
– Joku perheen osapuoli ei esimerkiksi usko kehotuksia, ja kun niistä on yritetty muistuttaa, se on johtanut jopa väkivaltaan.
Toisaalta koronatilanteeseen on Sinkkosen mukaan saatettu reagoida niin voimakkaasti, että perheenjäsenten liikkumista on rajoitettu.
– Joku on saattanut olla sitä mieltä, ettei kukaan saa lähteä mihinkään. Tällaista ylireagointia.
Tulevaisuus herättää suurta epävarmuutta
Myös Naisten Linjan yhteydenotoissa on välittynyt koronatilanteeseen liittyvä henkinen väkivalta.
– Kun yhteiskunnalliselta tasolta on tullut voimaan poikkeuksellisia rajoitteita, niitä saatetaan väärinkäyttää siten, että rajoitetaan kumppanin elämää entisestään ja perustellaan toisen ihmisen kontrollointia poikkeustilanteella, sanoo Ada Kairavuori Naisten Linjan viestinnästä.
Yhteydenotoissa on hänen mukaansa kuulunut huoli kontrollin jatkumisesta.
– Pääseekö sittenkään jatkamaan elämää normaaliin tapaan vai jatkuuko kontrolli parisuhteessa entistä voimakkaampana.
Sinkkonen sanoo, että myös huoli taloudellisesta tilanteesta on alkanut näkyä Nollalinjan yhteydenotoissa.
– Perheissä on lomautuksia, työttömyysuhkaa ja jopa työttömyyttä. Siellä pelätään, mitä se aiheuttaa. Se on ollut vielä henkisen väkivallan tasolla, mutta pelätään, että nyt alkaa tapahtua fyysisestikin.
Poliisilla oli reilut 2 250 perheväkivaltatehtävää maaliskuussa
Poliisin kotihälytystehtävien määrä on alkuvuonna lisääntynyt. Poliisihallituksen (Poha) mukaan tämän vuoden tammi–maaliskuussa kotitehtäviä oli yli 20 000, kun vuotta aiemmin määrä oli noin 17 200. Eniten ovat lisääntyneet meteliin ja häiriökäyttäytymiseen liittyvät tehtävät.
Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen kertoo, että viime vuoden maaliskuuhun verrattuna perheväkivaltaan liittyvien tehtävien määrä lisääntyi hieman. Tämän vuoden maaliskuussa tehtäviä oli 2 252, kun vuotta aiemmin niitä oli 1 970.Heikkinen korostaa, että luvuista ei vielä voi tehdä johtopäätöksiä koronatilanteen vaikutuksista.
Ensi- ja turvakotien liitosta kerrotaan STT:lle, että niissä tilanne näyttää normaalilta.
– Avunhakijoiden määrä turvakodeissa ei tällä hetkellä näytä poikkeavalta esimerkiksi viime vuoteen verrattuna. Viikonloppuna meidän turvakodeissa oli 204 henkilöä, kun viime vuonna vastaavaan aikaan oli 208 henkilöä, kerrotaan liiton viestinnästä.
Lue myös: Poliisilta neljä karua tarinaa koronakriisin takia lisääntyneistä kotihälytystehtävistä Helsingissä: “Älä lyö”
Naisten linja: Puhelut vähentyneet, moni ei ehkä pysty soittamaan
Kairavuoren mukaan Naisten Linjaan yhteyttä ottaneilla on ollut selkeä huoli siitä, että joudutaan viettämään päivät väkivallan tekijän kanssa. Järjestöön otetaan aiempaa vähemmän yhteyttä puhelimitse ja useammin netin kautta.
– Puheluita ei tällä hetkellä tule yhtä paljon niiltä, joiden elämässä väkivallan tekijä on avio- tai avopuoliso. Se näyttäisi viittaavan siihen, että puheluiden soittaminen on mahdotonta, jos ollaan kotona samanaikaisesti väkivallan tekijän kanssa.
Sinkkonen sanoo Nollalinjan osalta, että koronatilanteen vaikutuksesta yhteydenottojen määrään on vaikea tehdä johtopäätöksiä tässä vaiheessa.
Kairavuoren mukaan Naisten Linjan saamissa yhteydenotoissa on välittynyt myös syyllisyys palveluiden kuormittamisesta omalla yhteydenotolla.
– Väkivalta on vakava asia, jo huoli siitä riittää syyksi ottaa yhteyttä ja pyytää apua. Jokaisella on oikeus tukeen ja juuri sitä varten nämä palvelut ovat.
Kairavuori lisää, että yhteyttä voi ottaa, vaikka olisi vasta epäily väkivallasta tai sen uhasta tai jos pohtii, onko itseen tai läheiseen kohdistunut kontrollointi hyväksyttävää.