Penikkatauti piinaa aloittelevia juoksijoita – hae apua ajoissa

Penikkavaivaiset potilaat ovat tuttu näky vastaanotoilla näin syksyisin, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Klaus Köhler Helsingin Urheilulääkäriasemalta kertoo. Säärikivut iskevät erityisen helposti aloitteleviin liikkujiin, kun treenimäärät lisääntyvät äkisti eikä keho ole tottunut rasitukseen. Hyvä neuvo onkin aina aloittaa tauon jälkeen maltillisesti ja lisätä kuormitusta vähitellen.

Penikkatauti on epämääräinen arkitermi säären- ja pohkeen alueen rasituskiputiloille, mutta tosiasiassa kivun taustalla voi Köhlerin mukaan olla monia erilaisia syitä.

– Penikkataudilla tarkoitetaan pääsääntöisesti säären sisäsyrjän rasitustulehdusta. On ajateltu, että kyseessä olisi luukalvon rasitustulehdus, mutta nykytiedon valossa näyttäisi siltä että rasitusta voisi olla muuallakin ja mahdollisesti jo alkuvaiheessa itse luukudoksessa.

Tyypillisesti penikkakipu tuntuu sääriluun keski-takaosissa säären alimmalla puoliskolla, pahenee kuormituksen alkaessa ja on luonteeltaan epätarkka ja jomottava.

Harvinaisempia sääri- ja pohkeen rasituskipua aiheuttavia tiloja ovat muun muassa rasitusperäinen lihasaitio-oireyhtymä ja rasitusmurtumat.

– Toistuvan vääränlaisen ja liiallisen kuormituksen myötä voi luuhun syntyä rasitusmurtumia, jolloin kipu on paikallisempi, tarkempi ja hankalampi.

Älä päästä vaivaa pahentumaan

Köhler muistuttaa, että kipu on varoitussignaali, johon on syytä reagoida. Lievästä, nopeasti ohimenevästä ja tutusta harjoituskivusta ei tarvitse kuitenkaan huolestua, mutta vaivaa ei kannata päästää pahentumaan tai pitkittymään. Hän kehottaa penikkavaivaista pohtimaan vamman taustatekijöitä ja kysymään ammattilaisilta apua.

– Onko rakenteellisia virheasentoja tai liikerajoituksia? Onko lihaksistossa kireyksiä, epätasapainoa tai heikkouksia, jotka johtavat toiminnallisiin ongelmiin ja virhekuormitukseen? Onko harjoitusrytmi liian tiheä tai harjoitukset liian intensiiviset? Juostaanko väärällä tekniikalla, väärillä kengillä tai liian kovalla alustalla? Mitä voisi tehdä toisin? Mieti ja korjaa taustalla olevia tekijöitä, sillä muuten sama vaiva voi herkästi ilmaantua uudestaan pitkänkin levon jälkeen, Köhler varoittelee.

Lepo auttaa ensiavuksi, mutta Köhlerin mielestä ei liikkumista ei tarvitse välttämättä lopettaa täysin.

– Puhumme suhteellisesta levosta ja kevennetystä kuormituksesta.  Täyslevon sijaan voi kivun salliessa siirtyä hetkeksi lajeihin missä on vähemmän iskurasitusta, esimerkiksi uintiin ja pyöräilyyn.

Palaaminen juoksun pariin kannattaa taas aloittaa Köhlerin mukaan asteittain, jotta keho ehtii sopeutua. Kärsivällisyys on tarpeen, sillä vaiva saattaa tarvita viikkoja parantuakseen.

Lääkärin tai fysioterapeutin pakeille kannattaa hakeutua aina silloin, kun kipu tuntuu poikkeavalta, eikä itse saa tilannetta nopeasti rauhoittumaan. .

– Älä anna kivun mennä liian pahaksi. On aina parempi löytää kivun syyt ja päästä hoitamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Väärä tekniikka voi aiheuttaa vammoja – opi juoksemaan oikein!

Huomenta Suomen Juoksukoulussa harjoiteltiin oikeaa juoksutekniikka. Onko se jo sinulla hallussa?