Itä-Ukrainassa sijaitsevan piskuisen Tshuhynkan kylän laidalla joukko luotiliiveihin pukeutuneita miehiä etenee hitaasti, katseet tiukasti maassa. Metallinpaljastin piippaa, ja ryhmä pysähtyy kuin seinään.
Kellastunut heinikko kätkee sisäänsä maamiinan, yhden niistä lukemattomista räjähtämättömistä ammuksista, joita sekä Ukrainan hallitus että Venäjän tukemat separatistit ovat kylväneet Itä-Ukrainaan sitten sodan alun vuonna 2014. Ryhmä merkitsee kohdan pienellä lipulla ja jää odottamaan raivaajaa, joka tekee miinan vaarattomaksi.
Ennen sotaa kyläläiset viljelivät peltoa ja laidunsivat sillä lehmiään, mutta nyt miinat ovat tehneet siitä hengenvaarallisen. Raivausryhmä kertoo, että kuudessa viikossa se on saanut yli seitsemän hehtaarin kokoisesta alueesta vasta alle viisi prosenttia tarkistettua.
– Kun täällä ajaa traktorilla, on aina vaarana, että miina räjähtää. Työt on kuitenkin tehtävä, kertoo paikallinen maanviljelijä Andriy.
Etyj: Molemmat jatkaneet miinojen käyttöä
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin mukaan Itä-Ukraina on yksi maailman miinoitetuimmista alueista. Sodan aikana miinat ovat tappaneet tai haavoittaneet yli 1 600:aa siviiliä Itä-Ukrainassa.
YK:n mukaan vaarallisilla alueilla asuu kaksi miljoonaa ihmistä, joista 220 000 on lapsia.
Etyj sanoo, että kansainvälisestä painostuksesta huolimatta sodan molemmat osapuolet ovat jatkaneet miinojen kylvämistä maastoon. Raivaus on hidasta, vaarallista ja kallista työtä: kun yhden miinan saa parilla eurolla, sen raivaaminen voi maksaa jopa tuhat euroa.
Tshuhynka sijaitsee Itä-Ukrainassa Ukrainan hallituksen hallitsemalla alueella, vain runsaan 20 kilometrin päässä sodan etulinjasta. Lähes jokainen kyläläinen tietää jonkun, joka on joutunut miinan uhriksi.
Vladimir Tulupin lapsenlapsi käveli miinaan syyskuussa, mutta selvisi hengissä.
– Jotkut syyttävät vanhempia, jotka päästävät lapset ulos yksin, toiset syyttävät lapsia, jotka eivät huomaa varoituskylttejä. Syy ei ole heidän, syy on tämän hemmetin sodan, Tulup sanoo.