Pekka Saurin kolumni: Uudenvuodenpäivänä 2021

Wienin filharmoonikoiden Strauss-konsertti televisiossa. Yleisössä näkyy harvakseltaan valkoisia hengityssuojaimia. Kohta alkaa Garmisch-Partenkirchenin mäkikilpailu. Suomalaiset viettävät vuodenvaihdetta perinteisin menoin. Jääkaapista kaivetaan lounaaksi aattoillalta jäänyttä perunasalaattia ja nakkeja (vegaanivaihtoehto saatavana).

Tasavallan Presidentti on juuri pitänyt ensimmäisen uudenvuodenpuheensa pandemian jälkeen. Puheen sävy on vakava, mutta helpottunut. "Haluan kiittää kaikkia kansalaisia ennenkokemattoman kriisin kärsivällisestä ja vastuullisesta taltuttamisesta. Tänä päivänä vuosi sitten kukaan meistä ei osannut kuvitellakaan, mitä olisi edessä."

Ei osannut, ei.

Kukaan ei osannut kuvitella, että ravintolat ja baarit suljettaisiin, jääkiekkoliiga keskeytettäisiin, kaikki kesän rockfestarit ja muut kansanjuhlat peruutettaisiin, vappuna Ullanlinnan mäellä hortoilisi vain muutama vartija ja koiranulkoiluttaja – saatikka, että yritykset kaatuisivat oikealla ja vasemmalla ja työttömyys räjähtäisi hallitsemattomaksi. 

Hallituksen ensimmäinen lisäbudjetti oli puskuroinut talouden romahdusta jonkin verran, mutta vuoden mittaan lisäbudjetteja oli jouduttu tekemään vielä kolme. Hallitusohjelmaa ei ollut kirjoitettu uusiksi, vaikka maaliskuun jälkeen kukaan ei ollut sitä vilkaissutkaan. Hallitus oli pysynyt kiitettävän yhtenäisenä, ja oppositio oli ollut yllättävän säyseä.

Toukokuuhun mennessä suomalaiset olivat alkaneet oirehtia loputtomalta tuntuvaa poikkeustilaa. Jotkut olivat vaipuneet jonkinlaiseen apatiaan, perheiden ongelmat olivat lisääntyneet ja alkoholin käyttö kotosalla oli monella lähtenyt käsistä. Erot etäopetuksessa olevien koululaisten kesken alkoivat kasvaa: osa oli opiskellut tunnollisesti, toisilla luvut olivat repsahtaneet ja arki mennyt pelailuksi.

Huomiota oli herättänyt mies, joka oli kiivennyt kerrostalon katonharjalle huutamaan megafoniin MÄ EN SIIS JAKSA ENÄÄ TÄTÄ PASKAA. Pelastuslaitos oli saanut hänet nostolavalla alas.

Suomi oli kuitenkin päässyt pandemiasta vähemmällä kuin moni muu maa, erityisesti Ruotsi, jossa koronavirukseen menehtyneiden määrä oli noussut moninkertaiseksi Suomeen verrattuna. Syksyllä Suomi ja Ruotsi sopivatkin nopeiden neuvottelujen jälkeen yhteisestä varautumisesta mahdollisiin tuleviin kulkutauteihin ja maiden huoltovarmuuskeskusten yhdistämisestä. 

Euroopan unionin rivit olivat yllättäen nekin pysyneet jotakuinkin suorassa. Euroalueen maat olivat saaneet sovituksi massiivisesta apuohjelmasta, ja Italia oli säästynyt talouden luhistumiselta. USA:n presidentinvaalien ratkettua marraskuussa niukalla enemmistöllä Bidenin hyväksi kansainvälinen ilmapiiri oli varovaisen toiveikas.

Pandemian toinen aalto alkusyksystä oli osoittautunut pelättyä lievemmäksi. Syksyn mittaan elinkeinoelämä alkoi vähitellen elpyä. Oppilaitosten syyslukukausi käynnistyi pari viikkoa tavallista myöhemmin. Ravintolat avautuivat. Ihmiset alkoivat varata peruuntuneita lomamatkojaan ja tehdä poikkeustilan aikana lykkääntyneitä hankintojaan.

Talouden vähitellen elpyessä työllisyys oli alkanut kohentua, vaikka oli vielä vuoden lopulla korkea.Maataloutta uhannut työvoimapula ei ollut toteutunut, kun vihannes- ja marjasato oli saatu korjatuksi kotimaisin voimin. Kekseliäitä yrittäjiä, kuten ravintoloitsija Henri Alénia ja juustotaksin perustajaa Laura Salosta sekä pienpanimoita ja tislaamoita, jotka olivat lyhyellä varoitusajalla alkaneet valmistaa käsidesiä, oli palkittu erilaisilla tunnustuksilla.

Lokakuussa elämä oli alkanut jo näyttää jotakuinkin normaalilta. Ihmiset kuljeksivat kaupungilla entiseen tapaan, teatterit ja konserttisalit avasivat ovensa, ja uutisiin nousi ennen koronaa nähtyjä otsikoita Syyrian sodasta, Turkin pakolaisleireistä ja Ukrainan jäätyneestä konfliktista. 

Ehkä merkittävin pandemian aiheuttama muutos ihmisten käyttäytymisessä oli etätöiden yleistyminen. Osa etätyöläisistä palasi takaisin työyhteisöönsä yksinäisyyteen kyllästyneenä, osa jäi pysyvästi kotikonttoriin. Jää nähtäväksi, kuinka pysyvä tämä siirtymä on. Uusi yhteisöllisyys näyttää myös kukoistavan. Etenkin iäkkäiden ja huonokulkuisten naapurien auttaminen ruokaostoksissa ja muussa asioinnissa on ainakin toistaiseksi voimissaan.

Joulumarkkinoille oli ilmestynyt joukko kriisiä eri näkökulmista ruotivia kirjoja. Erityistä kiinnostusta oli herättänyt pääministeri Sanna Marinin teos "Koronapäiväkirjat", jota jotkut olivat epäilleet Jari Tervon haamukirjoittamaksi.

Uudenvuodenpäivänä 2021 Suomi on palannut suurin piirtein normaaliin päiväjärjestykseen. Viime vuoden kriisi alkaa hautautua uusien tapahtumien alle, ja muistot haalistuvat nopeasti. 

– Kansalaiset. Toivotan teille kaikille valoisaa uutta vuotta ja Jumalan siunausta, lopetti Tasavallan Presidentti puheensa.

Eteenpäin!