EU-komission puheenjohtaja kohtaa Strasbourgissa harvinaisen tyytymättömän parlamentin, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.
Ursula von der Leyen saapuu keskiviikkona Ranskan Strasbourgiin pitämään vuosittaisen Unionin tila -linjapuheensa. Puhe on ensimmäinen saksalaisen toisella kaudella EU-komission puheenjohtajana.
MTV Uutiset näyttää puheen suorana lähetyksenä kello 10.
Aiemmilla kerroilla EU:n rautarouvaa on odottanut täysistuntosalissaan EU-parlamentti, jonka enemmistö on ollut suhteellisen tukevasti hänen takanaan.
Tällä kertaa tilanne on toinen.
Parlamentin poliittiset ryhmät eivät ole enää yhtä sitoutuneita tukemaan von der Leyenia ja useimmilla niistä on hänen kanssaan jotain hampaankolossa. Myös hänen omassa taustaryhmässään EPP:ssä on tyytymättömiä meppejä.
Syitä on monia.
Etelä-Amerikan kanssa neuvoteltu Mercosur-kauppasopimus suututtaa maanviljelijöitä. Moni mepeistä syyttää komissiota kädettömyydestä estää Israelin toimia Gazassa.
Ilmastopolitiikan kunnianhimon taso herättää tunteita puolesta ja vastaan. Salin oikea laita vaatii tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja heidän kuuntelemisensa hermostuttaa toista laitaa.
Laajimmin jaettu kritiikki kohdistuu EU:n ja Yhdysvaltojen välille kesällä neuvoteltuun sopimukseen, jossa Donald Trumpin Yhdysvallat asettaa yksipuolisia tuontitulleja. Suomalaismepit ovat kutsuneet sitä muun muassa antautumiseksi ja EU:n huonoimmaksi sopimukseksi koskaan.
Heinäkuussa von der Leyen joutui parlamentissa luottamusäänestykseen ja uusia äänestyksiä viritellään tällä hetkellä parlamentin kummallakin laidalla.
Kunnianhimoisen linjapuheen sijaan nähtäneen enemmänkin kieli keskellä suuta tasapainoilua. Kritiikkiryöppyä puheen jälkeen lienee joka tapauksessa mahdotonta välttää.
Lähinnä Ukrainan tukemisesta ja Euroopan puolustuksen vahvistamisesta Ursula von der Leyen voi puhua niin, että se miellyttää parlamentin laajaa enemmistöä.
Niistäkään komission puheenjohtaja ei voi luvata liikoja. Ukrainan aseavun kaatuessa yhä enemmän Euroopan harteille ja pakotepäätösten käydessä yhä vaikeammiksi suurista päätöksistä ovat vastuussa ennen kaikkea jäsenmaat.