28-vuotias Paula Halme perheineen elää kannustinloukussa. Vähävaraisenkin elämä voi olla rikasta – kaikki riippuu siitä, mitä elämältä haluaa.
Aina työnteko ei kannata taloudellisesti. Tämän on huomannut Vantaalla asuva Paula Halme, jonka kolmihenkinen perhe on joutunut niin sanottuun kannustinloukkuun.
Kasvatustieteiden maisteri ja tällä hetkellä sosionomin tutkintoa ammattikorkeakoulussa opiskeleva Paula on reilun vuoden ikäisen poikalapsen äiti. Päivittäistavarakaupan puolella töitä tehnyt mies aloitti opiskelut syksyllä isyysvapaan jälkeen.
Tällä hetkellä perhe elää kodinhoidontuella, opintorahalla ja asumistuella.
– Kunnon tukihimmelissä täällä eletään, Paula kuvailee nauraen.
Yhteensä tuista kertyy kuukausittain 1500 euroa. Lisäksi mies nostaa takaisinmaksettavaa opintolainaa, jonka myötä tulot nousevat 2100 euroon kuussa. Määrä ei päätä huimaa, mutta vaikka Paula menisi töihin, eivät perheen tienestit juuri kasvaisi.
Sosiaalialalla tulot jäävät pieniksi, vaikka työ on raskasta. Lapsi olisi pakko laittaa päiväkotiin, jolloin perhe ei saisi asumislisää ja joutuisi maksamaan päivähoitomaksuja.
Perhe uraa tärkeämpi
Raha ei ole toki ainut syy, miksi Paula ei ole palannut työelämään äidiksi tulemisen jälkeen. Hän haluaa hoitaa lastaan kotona niin pitkään kuin mahdollista.
Malli on tuttu Paulan omasta lapsuudesta, mutta hän sanoo, että myös kasvatustieteiden opiskelusta ja varhaiskasvatuksen käytännöistä kertynyt tieto on vaikuttanut päätökseen.
Lopulta valinnassa jäädä lapsen kanssa kotiin on kyse perusarvoista. Vaikka raha tuo turvaa, Paulan elämän suola ovat sosiaaliset suhteet. Hän antaa mieluummin aikaa ja hoivaa pojalleen sekä parisuhteelleen kuin työnantajalle.
– Perhe on tällä hetkellä mulle tärkeämpi kuin ura.
LUE MYÖS: Työ teki Annista paremman äidin – näin uran ja vanhemmuuden yhdistäminen onnistuu: "Muutuin yhdessä yössä"
Kuukausitulot ovat vain yksi mittari rikkaudelle
Numeroita katsottaessa Halmeen perhe on vähävarainen, mutta kuukausitulot ovat vain yksi mitta rikkaudelle. Paula sanoo, että heidän elämänlaatunsa on säilynyt hyvänä tuilla elämisestä huolimatta. Heillä on aikaa toisilleen ja omalle hyvinvoinnilleen. Aamuisin saa nukkua pitkään, jos siltä tuntuu, eikä arkea tarvitse suunnitella töiden ympärille.
Niin sanottuun oravanpyörään hyppääminen ei Paulaa houkuta. Yliopisto-opintojen aikana hän käytti opintolainan matkustamiseen. Paula on aina valinnut töitä, joissa on kokenut viihtyvänsä: sellaisia, joissa voi auttaa ja opettaa muita ihmisiä sekä kokea kehittyvänsä ja parantavansa maailmaa.
– En ole halunnut tehdä elämästä yhtä kärsimysnäytelmää, jossa on vain pakko olla jossain duunissa, vaikkei yhtään viihtyisi.
LUE MYÖS: 10 varoitusmerkkiä: Oletko uhraamassa terveytesi työsi vuoksi?
Ikävä työilmapiiri, työnantajat asettamat aikataulut ja vaikeat asiakkaat voivat tuntua työntekijästä yllättävänkin raskailta, Paula sanoo. Ajatus eläkepäivien tulotasosta ei jaksa innostaa eläkejärjestelmään uskonsa menettänyttä. Mieluummin sitä elää tässä hetkessä.
Paula kuitenkin huomauttaa, että haluaa jossain vaiheessa alkaa panostaa enemmän uraan ja valjastaa korkeakoulutuksensa yleistä hyötyä tuottamaan. Olisihan sitä kiva saada rahaa säästöön esimerkiksi omaa asuntoa varten.
"Olisi järkeenkäypää, että työnteko kannattaisi"
Kannustinloukkuja pidetään usein ongelmana, sillä niiden nähdään vievän motivaatiota verotettavien lisätulojen hankkimiselta sekä aiheuttavan menoja valtiolle. Tuilla eläviä ihmisiä saatetaan kritisoida kovasanaisestikin.
Paula kertoo, ettei hän ole juuri kokenut ulkoa päin tulevia paineita muuttaa elämäntapaansa, mutta kritiikin määrä voisi olla suurempi, mikäli hänellä ei olisi pientä lasta. Tällä hetkellä keikkaluontoisesti töitä tekevä nuori äiti aikoo palata työelämään, kun lapsi on lähempänä kahta tai kolmea ikävuotta. Jos perheeseen syntyy lisää lapsia, saavat työmarkkinat odottaa pidempään.
Paula myöntää, että kannustinloukut ovat hämmennystä, turhautumista ja passivoitumista aiheuttava ongelma, joihin on vaikea keksiä ratkaisua.
– Kaikella järjellä ajateltuna, olisi järkeenkäypää, että työnteko kannattaisi. Mutta ihmisillä pitäisi olla jonkinlainen omista taustoista riippumaton turvaverkko, josta ponnistaa.
Voit lukea lisää Paulan ajatuksista ja tilanteesta hänen blogistaan Paulan Pedagogiikka.