Pasi huolehtii satojen lentomatkustajien turvallisuudesta, mutta ihastui lennonjohtajan työhön pienien paperilappujen takia – MTV Uutiset vieraili lennonjohdossa selvittämässä, mitä ilmailun kulisseissa tapahtuu

Aika on pyyhkinyt paperilappuvuoret pois Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskentelevien lennonjohtajien pöydiltä. Yli 20-vuotisen uran lennonjohtajana tehnyt Pasi Nikama kertoo, että juuri paperivuoret olivat se asia, mikä sai syttymään työhön vuonna 1995.

– Kun aloitin, niin oli mielenkiintoista, että lennonjohtajien pöydällä oli kasoittain paperia täynnä lentojen tietoja. Niitä siinä tulkittiin ja tutkittiin.

Nyt paperivuoret on korvattu tietotekniikalla. Jokaisella lennonjohtajalla on edessään useita näyttöjä.

Nikama on toiminut lennonjohdon erilaisissa tehtävissä ympäri Suomen. Nyt hän toimii lennonjohtajana ja lennonjohdon vuoroesimiehenä aluelennonjohdossa Helsinki-Vantaalla. Aluelennonjohto käsittelee vuorokaudessa yli 700 lentoa. Vuodessa lentoja kertyy arviolta 280 000. ANS Finland vastaa lennonvarmistuspalveluista Suomessa.

Kun Nikama tulee aamulla töihin, niin hän avaa tietokoneet. Päänäytöllä näkyy tutkakuvaa ja lentojen tietoja. Sivunäytölle sen sijaan on auki tietoja ilmatilavarauksista, säästä sekä kenttien lähestymismenetelmistä.

Mikrofonin avulla lennonjohtaja välittää tarpeelliset tiedot lentäjille.

Paperikasoista lentoreittien yksilölliseen suunnitteluun

Ilmailu on kehittynyt huimasti sen yli 100 vuotisen historian aikana. Ensiksi lennot lennettiin myötäillen teitä ja jokia. Sen jälkeen suunnistettiin majakalta majakalle.

Nykyään kartalle hahmotelluista luotisuorista lentorenteistä ollaan pyristelemässä eroon ja jokaisen lennon reitti on mahdollista suunnitella yksilöllisesti käyttäen hyväksi tuulien suuntia.

Lue myös: Näin lentokoneiden reitit suunnitellaan – Suomi on reitityksen suvereeni edelläkävijä

Nikama kertoo, että Suomen ilmatila jaetaan 14 aluelennonjohdon sektoriin. Liikennevirtojen perusteella määritellään, kuinka moneen sektoriin kunakin aikana ilmatila on tarpeellista jakaa.

– Mitä enemmän lentoja, sitä useampaan osa ilmatilaan jaetaan. Yöllä, kun on vähemmän lentoja, niin koko Suomi voi olla yhdessä ilmatilaosiossa, jota yksi lennonjohtaja hoitaa. 

Vaarat vältetään huolellisella suunnittelulla

Ulkopuolisen silmistä työ vaikuttaa stressaavalta. Nikaman käsien läpi menee päivittäin kymmeniä lentoja. Väärillä tiedoilla sadat lentomatkustajat voivat joutua hengenvaaraan. Nikama kuitenkin kumoaa ennakko-oletukseni. 

– Ei tämä työ ole muuta työtä stressaavampaa. Tarkkuutta se toki vaatii ja ennakkosuunnittelua. 

Nikama korostaa monessa kohtaa, kuinka tärkeässä asemassa ennakkosuunnittelu on.  

– Itsekin sytyn eniten suunnittelusta. Saa tutkia risteäviä lentoratoja ja ottaa selvää ilmatilan osista, joita pitää välttää.

Lue myös: Turun lentokentällä tapahtui syksyllä 2017 vaaratilanne, joka sai viranomaiset reagoimaan – "Se olisi voinut päätyä lento-onnettomuudeksi"

Suomen ilmailu hyvissä käsissä

Nikaman uran aikana vaarallisia ilmatilanteita ei ole ollut. Sää aiheuttaa eniten muutoksia reiteissä. Hankalissa ja äkillisesti muuttuvissa olosuhteissa lennonjohtaja on lentäjän paras kaveri. 

– Me välitämme tietoa säästä ja muiden koneiden muuttuvista reiteistä, mutta lentäjä loppujen lopuksi päättää, millaisen sääilmiön läpi lentää. 

Ongelmissa ollaan silloin kun lentokone ei jostain syystä noudata annettua reittiä.

– Näitä kuitenkin tapahtuu todella harvoin. Ei edes viikoittain. 

Lue myös: Katso animaatio: Näin tapahtui yksi Suomen ilmailualan vakavimmista läheltä piti -tilanteista – kone lähti sivuluisuun kylki edellä, osui kiitotien reunavaloihin