Miten lentäjä voi vaikuttaa lennon kestoon ja reittiin?
Joskus lähtöajasta myöhästyneen lentokoneen kapteeni kuuluttaa, että myöhästyminen otetaan ilmassa kiinni. Minkä takia koneet eivät sitten aina hurjastele ja saavu kohdemaihin edellä aikataulua?
– Lentokoneille on suunniteltu nopeusalueita, joilla polttoaineen kulutus on optimaalista käytettyyn aikaan nähden, kertoo lentokapteeni Akseli Meskanen Suomen Lentäjäliitosta.
Meskanen on lentänyt matkustajakoneita Euroopassa ja mannertenvälisillä lennoilla yli 19 vuotta. Parhaillaan hän toimii kapteenina Airbus 350 -lentokoneessa.
Hän tietää, miten aikataulusta myöhässä olevan lentokoneen on mahdollista kursia aikataulua kiinni.
– Lentäjät tietävät hyvin pieniä säätöjä lennon suorittamiseen, joilla parhaassa tapauksessa saadaan maassa syntyneet myöhästymiset kiinni ja matkustajat aikataulussa perille, Meskanen kertoo.
Lentäjillä on mahdollista ainakin pienimuotoisesti kiriä lennon myöhästymistä kiinni. Kiriminen tapahtuu nimenomaan nopeammalla lentonopeudella, mutta myös säällä voi olla myönteinen vaikutus mattimyöhäisiin.
– Joskus reitillä tiedetään olevan myötätuulen takia mahdollisuus lyhyempään lentoaikaan tai tiedossa voi olla pieniä oikaisuja lentoreittiin, Meskanen paljastaa.
Lentäjät käyttävät reittivalinnoissa mahdollisuuksien mukaan hyödykseen niin kutsuttuja ilmojen pikateitä eli suihkuvirtauksia.
– Jos kiirettä ei ole, käytämme standardinopeutta, johon myös lennon aikataulu useimmiten perustuu, Meskanen kertoo.
Lue myös: Miksi lento idästä länteen kestää kauemmin kuin lännestä itään? Lentokapteeni vastaa
Minne ei saa lentää?
Moni voisi kuvitella, että lentokoneet lentävät ikään kuin näkymättömiä teitä pitkin taivaalla.
– Lentokoneille on suunniteltu niin sanottuja lentoväyliä, jotka ovat kahden tai useamman reittipisteen välinen linja. Ne ovat vuosien saatossa suunniteltu palvelemaan lentoliikennettä, Meskanen kertoo.
Lennot suunnitellaan aina lyhyintä mahdollista reittiä perille.
– Lentoväyliä valitaan huomioiden säätilat, esimerkiksi otollinen tuuli. Lisäksi erilaiset rajoitukset lennonjohtoalueilla vaikuttavat myös valintaan, Meskanen paljastaa.
Säätilojen lisäksi eri puolilla maailmaa sijaitsevat kriisipesäkkeet ovat haastavia lentoreittien suunnittelijoille. Esimerkiksi Venäjän ilmatila on suljettu, Ukraina täytyy kiertää ja Lähi-idässä pitää vältellä monia alueita.
Sen takia lento Helsingistä Japanin pääkaupunkiin Tokioon kestää tällä hetkellä rapsakat 13 tuntia, kun ennen Venäjän ilmatilan sulkua lentoaika oli hiukan maltillisempi 10 tuntia.
Lue myös: Tapa, joka voi aiheuttaa närää: Saako penkkiä kallistaa lentokoneessa?
Maaston vaikutus lentämiseen
Eräs alue on poikkeuksellinen paikka lentää yli. Sen kautta lentävät lentokoneet seuraavat päivittäin vaihtuvia reittejä.
– Erikoistapauksena on sitten Atlantin ilmatila, jossa joka päivälle suunnitellaan optimaalisesti tuulen huomioivia väyliä, joita esimerkiksi Euroopan ja Pohjois-Amerikan välinen liikenne käyttää, Meskanen paljastaa.
Maailmassa on olemassa myös paikkoja, jonka yli ei lennetä, tai ainakin pyritään välttämään lentämistä
– Esimerkiksi erittäin korkea maasto on sellainen, joka huomioidaan hyvin tarkkaan lentoja suunnitellessa, Meskanen paljastaa.
Lentokoneliikennettä seuraavat tietävät, että Keski-Aasiassa sijaitsevalla vuoristoisella Tiibetin ylängöllä ei lentokoneita juurikaan näe.
Finnairin entinen lentäjä ja Traficomin lentotoiminta- ja koulutuspuolen ylitarkastaja Kristian Nyberg kertoi vuonna 2021 MTV Uutisille, että lentokoneissa on olemassa tietyt happivaatimukset. Niitä ei vuoristoisella alueella ole mahdollista täyttää.
Meskanen kertoo, että korkean maaston alueelle on luotu vähimmäiskorkeuksia, joilla alueella voi lentää.
– Vähimmäiskorkeudet voivat aiheuttaa esimerkiksi painavalle lentokoneelle huomioitavan seikan, hän summaa.
Katso myös: Himalajan yli eivät lentokoneet lennä
0:25