Yksityinen pysäköinninvalvontafirma ParkkiPate voitti parkkisakosta syntyneen riidan hovioikeudessa. Pysäköintivalvontamaksun saanut mies kiisti pysäköineensä omistamaansa autoa itse. Selitykset eivät riittäneet hovioikeudelle.
Kiista sai alkunsa elokuussa 2021, kun miehen auton tuulilasiin ilmestyi yksityinen pysäköinninvalvontamaksu Vantaalla. Auto oli pysäköity väärin.
Mies reklamoi maksusta yritykselle ja jätti sen maksamatta. Juttu eteni käräjille. Oikeudessa mies kiisti, että olisi itse pysäköinyt autoaan.
Mies kertoi oikeudelle, että useammalla ihmisellä oli vara-avaimet hänen asuntoonsa, missä hän säilytti autonsa avaimia. Hän kertoi myös, että oli antanut ihmisille luvan lainata autoa vapaasti, jos se ei ole hänen omassa käytössään.
Lue myös: Tiesitkö? Tässä tilanteessa yksityisen pysäköinninvalvojan antamaa maksua ei tarvitse maksaa – näin reklamoit oikein
Mies vetosi siis siihen, että auton olisi voinut pysäköidä väärin joku muu kuin hän itse.
Mies esitti oikeudessa myös otteen urheilusovelluksestaan, joka näytti hänen olleen pyörälenkillä päivänä, jolloin pysäköintimaksu määrättiin. Mies kertoi myös asuvansa toisella paikkakunnalla.
Käräjäoikeus uskoi selityksen
Käräjäoikeus uskoi miestä.
Se totesi, että vallitsevan oikeuskäytännön mukaan pelkkä pysäköinnin kiistäminen ei riitä vastuun väistämiseen.
Toisaalta auton mahdollisia käyttäjiä ei myöskään tarvitse nimetä, jos pystyy riittävällä tarkkuudella tai todennäköisyydellä osoittamaan, että joku muu on voinut pysäköidä auton.
Käräjäoikeuden mielestä miehen kertomus sekä urheilusovellukseen tallentunut pyörälenkki riittivät osoittamaan, että auton olisi voinut pysäköidä joku muukin kuin hän.
Käräjäoikeus silti huomautti, ettei pyörälenkki olisi teoriassa estänyt miestä pysäköimästä jo aiemmin.
Lue myös: Täytyykö parkkifirman valvontamaksu maksaa, jos ei ole itse pysäköinyt?
Hovioikeus täysin eri linjoilla
ParkkiPate valitti ratkaisusta hovioikeuteen. Se oli yrityksen kannalta kannattavaa, sillä hovioikeus päätyi ratkaisemaan asian täysin toisin.
Helsingin hovioikeus piti miehen kuvailemaa järjestelyä vara-avaimista ja auton lainailusta ”epätavanomaisena ja yksilöimättömänä” ja totesi, ettei se horjuta auton hallinnan näyttöarvoa.
Jo yksin se, että mies on auton haltija, on siis oikeuden silmissä merkittävä todiste siitä, että mies on saattanut myös pysäköidä auton väärin.
Hovioikeus otti huomioon myös pyörälenkin ja sen, ettei ParkkiPatella ollut kertoa syytä sille, miksi mies olisi pysäköinyt autonsa Vantaalle.
Se, että mies olisi sakon saamisen aikaan oleskellut toisella paikkakunnalla ei kuitenkaan hovioikeuden mukaan kerro mitään siitä, missä mies on ollut auton pysäköimishetkellä.
Kun mies väitti jonkun muun pysäköineen auton, hänelle syntyi oikeudessa selvitysvelvollisuus asiasta. Hovioikeuden mukaan mies ei pystynyt tätä velvollisuutta täyttämään.
Mies määrättiin maksamaan 60 euron sakko sekä noin viiden euron perintä- ja korkokulut. Lisäksi hänet velvoitettiin korvaamaan pysäköinninvalvontafirman oikeudenkäyntikulut, jotka nousivat hovioikeuskäsittelyn myötä reiluun 2 100 euroon.