Parikymppinen pariskunta muutti espoolaiseen vuokra-asuntoon ja alkuun kaikki sujui hyvin. Kun pariskunta erosi, toinen muutti pois asunnosta. Ensin vuokrat alkoivat olla myöhässä ja sitten niitä ei maksettu enää lainkaan. Perintätoimistolta vuokranantaja sai kuukausin odotuksen jälkeen korvausta kokonaiset viisi euroa.
Pariskunnan erosta ja toisen osapuolen poismuutosta vuokranantaja sai tietää vasta, kun eteen tuli jatkosopimuksen tekeminen. Parikymppinen nainen halusi jäädä asuntoon asumaan ja sopimusta jatkettiin.
Sitten alkoivat maksuvaikeudet. Vuokran eräpäivä oli sovittu kuun alkuun, mutta se maksettiin usein vasta kuun lopussa.
– Kyselin ja sanoin, että olen ihan ihminen ja että minulle voi ilmoittaa, jos on ongelmia. Voidaan vaihtaa eräpäivää tai voin antaa maksuaikaa, vuokranantaja kertoo.
Ilmoituksia tai selityksiä ei kuitenkaan kuulunut.
– Sitten tein sen virheen, että tein vielä puolen vuoden sopimuksen tytön kanssa. Kahden kuukauden jälkeen maksuvaikeudet jatkuivat. Maksut olivat joka kuukausi myöhässä ja summat olivat mitä sattuu.
Vuokranantaja lähetti rästiin jääneistä vuokrista maksumuistutuksia ja tekstiviestejä. Vastaukseksi hän sai hiljaisuutta.
Kähvellettyjä tavaroita ja tekemätön loppusiivous
Kun määräaikainen vuokrasopimus päättyi, tyttö muutti pois asunnosta. Loppusiivous oli tekemättä ja kalustettuna vuokratun asunnon tavaroita oli tuhrittu: sisustustyynyjä oli rikottu ja sohva jäänyt kummallisille läikille. Kahden kuun vuokran suuruisesta vakuudesta toinen kului asunnon siivoamiseen.
Pian vuokranantaja huomasi myös, että vuokralainen oli vienyt mennessään hänen tavaroitaan.
– Sieltä oli otettu mukaan keittiövälineitä ja muita tavaroita. Kun olin saanut häneen yhteyden näistä anastetuista tavaroista, hän sopi kanssani neljä kertaa, että tulee palauttamaan ne.
Vuokranantaja ei kuitenkaan saanut tavaroita koskaan takaisin. Summa kadonneista tavaroista lisättiin mukaan vuokrien perintäkustannuksiin. Perintätoimistoon vuokranantaja oli yhteydessä tammikuussa ja kesäkuussa perinnästä tuli päätös. Elokuussa vuokranantaja sai toimistolta kirjeen.
– Vuokralaiselta oli saatu perittyä 148 euroa ja perintäpalkkion jälkeen siitä tulee minulle viisi euroa.
Vuokranantaja ei vielä osaa sanoa, tuleeko hän koskaan saamaan korvauksia enempää kuin vitosen.
"Jos rahaa ei ole, sitä ei ole"
Mitä tehdä, kun vuokralainen ei ole maksanut vuokriaan, on toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan Suomen vuokranantajien neuvonnan kysytyin kysymys. Usein tilanne ei kuitenkaan ole äitynyt vielä sellaiseksi, että vuokrarästejä olisi kasaantunut useampi. Silloin auttaa keskusteleminen.
– Monesti lyhytaikaisiin ongelmiin auttaa, kun tartutaan tilanteeseen nopeasti ja sovitaan yhdessä, mitä tehdään. Tehdään yhdessä jonkinlainen maksusuunnitelma, Koro-Kanerva kertoo.
Jos vuokrarästejä kuitenkin on jo useampia, Koro-Kanerva neuvoo viemään asian suoraan käräjäoikeuteen. Oikeuden kautta vuokranantajan on mahdollista saada vuokralaiselle häätö ja saatavat ulosottoon.
– Ongelma on tavallaan siinä, että jos sitä rahaa ei vuokralaisella ole, sitä ei ole. Ulosottokin saattaa päättyä tuloksettomana eli voi käydä niin, että vuokrat jäävät saamatta.
Uusi vuokralainen löytyi tuttavapiiristä
Vuokranantajalla on asunnossaan nyt uusi vuokralainen. Hän halusi asuntoon jonkun, jonka tuntee.
– Ajattelin, etten yksinkertaisesti jaksa, jos siellä on joku, jonka kanssa tulee samoja ongelmia.
Uskaltaako hän vielä joskus vuokrata asuntoaan tuntemattomalle?
– En tiedä. Kyllä vähän on sellainen usko menetetty -olo, kun alkuun aiempikin vuokralainen vaikutti ihan ystävälliseltä ja asiat menivät tosi hyvin.