Pankki ei voi sulkea verkkopankkitunnuksia tai maksukortteja tehostaakseen asiakkaan tuntemistietojen hankkimista. Finanssivalvonnan mukaan maksupalvelulaki ei mahdollista sitä.
Julkisuudessa puhuttaneet pankkien kyselyt olivat yhtenä aiheena Finanssivalvonnan mediatilaisuudessa maanantaina Helsingissä. Finanssivalvonta on käsitellyt asiaa muun muassa tietosuojavaltuutetun, pankkien ja muiden sidosryhmien kanssa.
– Pääosin nämä kysymykset ovat olleet perusteltuja, mutta joissakin muotoiluissa voi ehkä olla parantamisen varaa, sanoo johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnasta.
Finanssivalvonta korostaa, että pankkien tulee kertoa asiakkaille tietojen käyttötarkoitus ja miksi ne ovat tarpeen. Jos asiakas kieltäytyy antamasta tietoja, pankit voivat kuitenkin rajoittaa asiakkaan saamia palveluja ja viime kädessä irtisanoa asiakassuhteen.
Pankkien kannattavuus koheni
Kotimainen pankkiala paransi viime vuonna kannattavuuttaan ja vahvisti vakavaraisuuttaan. Tulosta pönkitti pankkiveron poistaminen.
Finanssivalvonta kertoo, että pankkien tulot ovat entistä riippuvaisempia toiminnasta sijoitusmarkkinoilla. Pankin saamien ja maksamien korkojen erotuksena saatava korkokate laski 42 prosenttiin kaikista tuotoista.
Työeläkevakuutussektorilla sijoitustoiminnan tuotto jäi viime vuonna viiteen prosenttiin. Apulaisjohtaja Marja Nykänen kertoo, että tuottotavoitteen saavuttaminen on yhä suurempi haaste.
– Parina viime vuonna palkkasummakehitys on ollut nollan pinnassa. Tämä aiheuttaa sen, että sijoitustoiminnan merkitys tässä kokonaisuudessa kasvaa.
Meneekö talletuskorko miinukselle?
Finanssivalvonnassa ei uskota, että alhaisista koroista huolimatta talletukset tulisivat henkilöasiakkaille maksullisiksi.
– Käsitykseni mukaan missään EU-maassa eivät talletuskorot ole menneet miinukselle eli siellä on se nollaraja. Varmaankin kynnys tulee olemaan korkealla, Tuominen arvioi.
Instituutio- ja yritysasiakkailla negatiivisia talletuskorkoja on kuitenkin jo käytössä.