Palovaroitin yksin ei takaa vanhusten turvallisuutta

Vanhusten ja erityisryhmien tarpeet tulee jatkossa huomioida entistä paremmin jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää erilaisten hälytysjärjestelmien kuntoon ja niiden käyttöön. Hälytystä ei välttämättä huomioida, jos tieto tulipalosta ei kulkeudu toimintakykyisen hoito- tai pelastushenkilöstön tietoon.

-Pelkkää palovaroitinta ei voida pitää pitkän päälle riittävänä hälytysmuotona. Dementoituneen vanhuksen toimintarajoitukset on otettava huomioon hälytysjärjestelmiä tehtäessä. Toimintakyvyn puute toimii pelastautumisen esteenä. Palovaroitin hälyttää, mutta uhri ei pysty siihen reagoimaan, totesi johtaja Kari Lehtola Onnettomuustutkintakeskuksesta.

Lehtola osallistui Kajaanin asuntomessujen yhteydessä järjestettyyn seminaariin, jossa käsiteltiin vanhusten turvallista asumista.

Erityisasuntojen tulipaloja selvitellään


Parhaillaan on käynnissä tutkimus viime vuosien aikana erilaisissa erityisasunnoissa syttyneistä tulipaloista. Maaningan vanhustentalon palon tutkijat pyrkivät selvittämään kolmen seuraavan kuukauden aikana syytä kaikkiaan 18 tulipaloon vanhusten ja erityisryhmien asumissa taloissa. Viisi henkeä joulukuussa 1999 vaatineen palon tutkintalautakunta antaa lähikuukausien aikana tarkempia suosituksia turvallisuuden parantamiseksi.

-Jatkossa on päästävä siihen, että erityisasunnossa alkavasta tulipalosta välittyy tieto muutaman minuutin päässä olevalle ihmiselle, joka pystyy toimimaan hätätilanteessa. Jos tätä ei pystytä järjestämään, niin asuntojen sprinklaus on toinen äärimmäinen vaihtoehto, pohti Lehtola.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat