Palomies-Jari souti seitsemän viikkoa Tanskasta Suomeen – "hullua suomalaista" saapui ihmettelemään merivartiostokin: "Koko Etelä-Ruotsi tietää, mitä teet" | MTV Uutiset
Seitsemän viikkoa soutanut palomies Jari Saario ei vielä päässyt Kööpenhaminasta määränpäähänsä Helsinkiin. Mies lupaa soutaa puuveneensä vielä Nauvosta Helsinkiin elokuussa, aivan kuten alun perin lupasi.
Jari Saario vastaa puheluun ruokatunnilla. On ensimmäinen työpäivä kesäloman jälkeen, ja pari keikkaakin on aamulta jo takana. Palomiehenä työskentelevä Saario kuvailee soutureissun olleen tähän asti upea kokemus, mutta urakka on kesken niin kauan, kun vene ei ole saapunut Helsinkiin.
Kesäkuussa Saario lähti liikkeelle Kööpenhaminasta kohti Suomea. Hän oli arvioinut matka-ajaksi kolme tai neljä viikkoa, mutta arvio meni pahasti pieleen. Kesälomakin loppui, mutta Saario sai sovittua esimiesten ja kollegojen kanssa loman venyttämisestä tehtävän loppuunsaattamiseksi. Seitsemännen viikon jälkeen oli pakko vetää vene hetkeksi maihin ja palata töihin.
Palomies-Jari souti seitsemän viikkoa Tanskasta Suomeen – "hullua suomalaista" saapui ihmettelemään merivartiostokin: "Koko Etelä-Ruotsi tietää, mitä teet"
Saario on soutanut Kööpenhaminasta Nauvoon noin 1050 kilometriä.
Ennen Kööpenhaminasta Suomeen tehtyä reissua Saario ehti jo tehdä soutureissun Tallinnaan.
Aikataulun venymiselle hän listaa monia syitä, niistä selkeimpänä arvioitua rajumpi tuuli ja veneen yllättävä käytös puhureissa.
– Se on tosi iso vene, ja painaa saman verran kuin kirkkovene. Siinä on tuulipinta-alaa ja soudin puuairoilla. Puuveneen pohjaan kertyy leväkasvustoa pohjaan, mikä myös hidastaa. Ilmatkin olivat mitä olivat. Hidasta oli eteneminen, mutta en tälläkään hetkellä vaihtaisi välineitä, vaikka saisin päättää, Saario summaa.
Saarion soutama vene painaa noin 450 kiloa.
Pisimmillään Saario souti yhtäjaksoisesti 28,5 tuntia. Mukaan mahtui myös 22 tunnin päiviä, myös yli 10 tunnin soutuetappeja. Kun sää oli suotuisa, se piti hyödyntää.
Pitkät etapit kävivät koville
Tukholman ohi soudettuaan Saario sai rajun nestehukan. Hän oli juuri soutanut liki 30 tuntia yhtä kyytiä, nukkunut neljä tuntia välissä, minkä jälkeen jälleen soutanut 15 tuntia taas. Tämän jälkeen hän taas torkkui hetken, mutta herätessään huomasi ihonsa menneen helteestä huolimatta aivan kananlihalle.
Hän souti sivuun Ahvenanmaan saaristossa sijaitsevan Sottungan vierasvenesatamaan, otti hetken lepotauon ja joi elektrolyyttijuoman pahimpaan heikotukseen.
Paikka oli kuitenkin huono, joten hän päätti sinnikkäästi jatkaa matkaa. Satamassa oli hiirenhiljaista, vaikka noin parikymmentä veneilijää oli aamupalalla. Samassa tapahtui jotain.
– Yhtäkkiä kaikki alkoivat taputtaa todella kunnioittavasti. Se on sellainen hetki, jota en unohda ikinä, Saario kuvailee ikimuistoista kohtaamista.
Ronnebyn edustalla sijaitsevan Östra Björkeskärvetin saareen Saario meni suojaan lähestyvää ukkosta. Kun mies heräsi laiturissa kiinni ollessaan, laiturille oli ilmestynyt pörröisiä seuralaisia.
Saario häkeltyi kaikesta saamastaan avusta ja kannustuksesta matkan varrella.
Kunniakonsuli kutsui aamupalalle
Kerta ei jäänyt ainoaksi kannustukseksi. Saario muistelee monia ohikulkijoita lämmöllä.
– Kaikki tuli kannustamaan, nostamaan peukkua, tööttäilemään ja kysymään, onko riittävästi ruokaa ja juomaa tai tarvitsenko mitään. Se oli ihan käsittämätöntä, suorastaan hämmentävää.
Vene hajosi muutaman kerran. Kerran meni sähköt, toisella kertaa peräsin osui kartalle merkkaamattomaan kiveen. Molemmat saatiin kuntoon ulkopuolisten avustuksella.
– Täytyy sanoa, että ruotsalaiset ovat avuliain kansa, jonka tiedän.
Suomalaisetkaan eivät avuliaisuudessa juuri häviä. Heti alkumatkasta poikki mennyt lipputanko saatiin kuntoon ohi purjehtineen suomalaisperheen avulla. Karlshamissa tuli myös yllättävä kohtaaminen suomalaisten kanssa, kun Suomen kunniakonsuli Esa Niemi havaitsi merellä liehuvan Suomen lipun ja tervehti Saariota.
– Ei siinä auttanut kuin soutaa laiturille, kun yllättäen kuulee suomea. Siinä sitten kunniakonsuli Esa ja Ulla Niemi kutsuivat minut aamupalalle.
Yllättävät kohtaamiset eivät siihen totisesti päättyneet.
Saarion tuttavat yllättivät miehen ja ajoivat ohi Porilaisten marssi raikuen. Ohitushetkellä miehistö veti kädet lippaan. Tempaus nauratti Saariota kovasti, ja tempaus tallentui videolle. Video on katsottavissa tämän jutun ylälaidasta löytyvästä MTV Uutiset Liven -lähetyksessä.
Kovat tuulet estivät välillä matkanteon. Silloin sai nukkua hieman pidemmät yöunet, sillä muutoin Saario yritti käyttää ajan tehokkaasti soutamiseen, ruoanlaittoon tai syömiseen.
Saarion matkasta kirjoitettiin laajalta mediassa, myös länsinaapurissa. Sen Saario sai huomata, kun Ruotsin merivartioston kumivene ilmaantui rinnalle. Viranomaiset utelivat, puhuuko Saario ruotsia. Kun hän onnistui muotoilemaan, ettei juurikaan, viranomaiset ihmettelivät. Miten Suomessa voi työskennellä palomiehenä, jos ei puhu ruotsia?
– Hämmästyin sitä, miten he tiesivät minun olevan palomies. He vain vastasivat, että ”kyllä koko Etelä-Ruotsi tietää, mitä olet tekemässä. Päätön juttu lähteä tuollaisella puuveneellä tekemään tällaista reissua”, Saario kertoo.
Saarion mukaan useat veneilijät tulivat luokse silkasta uteliaisuudesta, koska olivat kuulleet huhuja ”hullusta suomalaisesta”, joka soutaa Suomeen kolmeen eri ilmansuuntaan puhkuvassa tuulessa.
Matkalukemisena Bachelor-Toffesta kertova teos omistuskirjoituksella
Kun MTV Uutiset kävi seuraamassa Saarion valmistautumista ennen matkaa, puheeksi tuli matkalukeminen. Tuolloin Saario arveli, että saattaisi ehkä lukea jonkin meriseikkailukirjan tai jopa kirjoittaa oman. Tuliko luettua tai kirjoitettua?
– Vene heilui sen verran, että ei tullut luettua. Mutta yksi kirja minulla oli mukana: ystävän, niin ikään palomiehestä ja Bachelor-ohjelmassakin esiintyneestä Christoffer Forsmanista tehty Pelastamisiin-kirja, oikein omistuskirjoituksella, Saario nauraa.
Saario kertoo olonsa olleen haikea, kun vene piti jättää Nauvoon odottamaan. Soutomatkan Nauvosta Helsinkiin hän uskoo vievän neljä päivää, jos tuulet ovat suotuisat.
Seuraavasta soutureissusta puhuttaessa pitää vielä kysyä, milloin Saario aikoo soutaa veneensä Nauvosta Helsinkiin, loput puuttuvat 180 kilometriä, johon Saario arvelee tarvitsevansa neljä päivää.
– Olen aika monta työvuoroa velkaa jätkille viivästysten takia. Pitää ensin selvittää, milloin he haluavat että teen heidän vuoronsa. Mutta tavoite on, että elokuun aikana saan sen vietyä, Saario sanoo päättäväisesti.
1:56MTV Uutiset kävi viime talvena seuraamassa Saarion valmistautumista soutu-urakkaan.
