Jos tarvitset työporukkaasi tiimipelaajaa, palkkaa kuorolaulaja. Kuorossa laulaminen on nimittäin yhteistyötä ja ryhmässä työskentelyä parhaimmillaan, selviää pian julkistettavasta väitöstutkimuksesta.
– Moni työpaikkakin voisi ottaa mallia siitä, miten kuorot rakentavat hyvää yhteishenkeä, Jyväksylän yliopistossa 17. toukokuuta aiheesta väittelevä Pirjo Nenola toteaa.
Kuoroissa sekä laulajilla että johtajilla on yhteinen päämäärä, tuleva konsertti, levytys tai muu esiintyminen. Päämäärä saa porukan hitsautumaan emotionaalisesti yhteen intensiivisissä ja rituaalistuneissa kuoroharjoituksissa, Nenola kirjoittaa etnologian väitöstutkimuksessaan.
Väitökseen haastatellut kuorolaiset sanovat harjoituksia jopa kovaksi työksi, mutta yhdessä tekeminen, toinen toisensa kannustaminen, kokemus oppimisesta, keskinäinen huumori ja sosiaalinen kanssakäyminen tuottavat iloa ja energiaa – sekä esiintymisiä, jotka parhaimmillaan johtavat flow-kokemuksiin, Nenola jatkaa.
"Tällaisia me suomalaiset olemme"
Kuorolaiset eivät laula kuitenkaan vain itselleen, vaan harrastuksessa tärkeässä roolissa on erilaisten yhteisöjen palveleminen. Esiintymisiä voi olla kirkon tilaisuuksien lisäksi paikallisissa itsenäisyyspäivän juhlissa, palvelutaloissa ja sairaaloissa – tavoitteena viihdyttämisen lisäksi yhteishengen nostattaminen.
– Keskinäisessä vuorovaikutuksessaan kuorolaiset luovat voimakkaita yhteisöllisyyden kokemuksia sekä rakentavat paikallista ja kansallista identiteettiä, Nenola kirjoittaa.
Paikallisten esiintymisten vastapainoksi suuret valtakunnalliset kuorotapahtumat täyttävät kaupunkien keskustat tuhansilla laulajilla esittämässä tuttuja kuoroteoksia vuosikymmenten ajalta.
– Näitä vanhoja – ja myös uusia – lauluja laulamalla kerrotaan, että tällaisia me suomalaiset olemme. Kesäpäivä Kangasalla -laulu on kuin Gallen-Kallelan maalaus, Nenola vertaa.
Nenolan väitös ei säästä nykykuorolaulua kritiikiltäkään. Kuorokonsertteihin valitut laulut sekä ilme kertovat hänen mukaansa esimerkiksi siitä, millainen suomalainen mies ja nainen tällä hetkellä on.
– Monesti konserteissa tulee esiin, että malli on vieläkin sama kuin 1800-luvulla. Mutta uudistumista tapahtuu jatkuvasti, Nenola sanoo.
Filosofian maisteri Pirjo Nenolan etnologian väitöskirjan "Kuorolaulaminen Suomessa. Etnografinen tutkimus performanssista" tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 17.5.2019.