Aitajuoksija Lotta Haralan dopingtapaus ihmetyttää erityisesti siksi, että tieto asiasta tuotiin ilmi vasta, kun urheilija oli jo kärsinyt saamansa rangaistuksen. Tapauksessa on myös muita erikoisia seikkoja.
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK tiedotti perjantaina Haralan antaneen kiellettyä piristettä sisältäneen dopingnäytteen Espoon GP-kisojen yhteydessä 5. elokuuta.
Harala sai itse tiedon testituloksesta 25. elokuuta ehdittyään kilpailla välissä kolmeen otteeseen. Tampereen Pyrinnön juoksija aitoi heti seuraavalla viikolla Turun Paavo Nurmi -kisoissa uuden ennätyksensä 13,07 ja sivusi aikaa 23. elokuuta Tukholman Timanttiliiga-kisassa.
On selvää, että Harala pystyi kilpailemaan näissä tapahtumissa ennen näytteen valmistumista, mutta miksi hän sai jatkaa kauttaan aina syyskuun puoliväliin asti, vaikka käry oli jo tiedossa? SUEKin lakiasiainjohtaja Petteri Lindblom tarkentaa asiaa MTV Urheilulle.
– Silloin, kun on kyseessä tällainen niin sanotusti lievempi kielletty aine, niin silloin urheilijaa ei määrätä väliaikaiseen toimintakieltoon. Hän voi itse jättäytyä, mutta häntä ei määrätä, Lindblom täsmentää.
– Mikäli kyseessä olisi kovempi dopingaine, vaikka anabolinen steroidi, niin silloin automaattisesti määrätään välittömästi. Tässä on jätetty urheilijalle se valinta, että missä kohtaa hän jää.
Harala halusi tutkituttaa aineen, SUEK auttoi
Harala kertoi omassa Instagram-päivityksessään epäilleensä dopingkäryn lähteeksi käyttämäänsä lisäravinnetta, jonka pakkauksessa tai tuoteselosteessa ei mainita sen sisältävän kiellettyä 5-metyyliheksaani-2-amiinia.
Lindblomin mukaan Harala oli osallistunut SUEKin järjestämiin koulutuksiin, jossa nimenomaan oli varoitettu lisäravinteiden mahdollisista kontaminaatioista eli epäpuhtauksista. Tässä tapauksessa kreatiinin joukkoon oli mahdollisesti päässyt ainetta, jota sen ei olisi pitänyt sisältää.
Kurinpitolautakunta uskoi kuitenkin Haralan antaman selityksen.
– Hänen puolestaan puhui se, että hän oli tarkistanut kaiken, ettei ole kiellettyjä aineita ja hänellä oli myös olympiakomitean ravitsemusasiantuntija tehnyt yhdessä näitä ravintolisäpäätöksiä, Lindblom perustelee.
Harala lähetti aineen tutkittavaksi, mutta vastausten saaminen otti aikansa. Lopulta aituri suostui yhteistyössä SUEKin kanssa viemään rangaistusprosessin loppuun ennen vastausten saamista.
– Itse asiassa prosessi on ollut jopa aika nopea tässä, koska totta kai urheilijalla on oma oikeusturvansa selvityttää, mitä aineita hän on käyttänyt näissä lisäravinteissa, Lindblom huomauttaa.
– Urheilija lähti tutkituttamaan epäilemäänsä ravintolisää kahteenkin laboratorioon, jossa toisessa SUEK itse asiassa auttoi häntä, koska Lausannen dopinglaboratorio ottaa ainoastaan antidopingorganisaatioilta näytteitä. Me autoimme häntä, jotta hän voisi ne tutkituttaa.
– Näissä selvityksissä meni sitten reilu kaksi kuukautta ilman, että päästiin maaliin asti. Loppujen lopuksi urheilija ja SUEK päättivät, että hän jättää sen tutkimuksen kesken, ja asia viedään kurinpitolautakuntaan, jotta tämä saadaan nopeasti ratkaistua, Lindblom jatkaa.