Paliskunnat eivät hyväksy poroluvun karsintaa

Paliskuntien on vaikea niellä keinoja, joilla äsken muistionsa julkistanut porotaloustyöryhmä ajaa elinkeinoa terveemmälle pohjalle. Työryhmän jäsen, maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Christian Krogell kuitenkin sanoo, ettei porotalouden tuotto voi enää perustua pelkkien tukien varaan.

Inarin Kaamasessa torstaina alkaneille poropäiville osallistuneen Krogellin mukaan tervehdyttäminen voi merkitä monelle kipeitäkin ratkaisuja. Muutos on joka tapauksessa pakosta edessä. Suurimmat sallitut poroluvut ja niiden mahdolliset leikkaukset käydään läpi alueellisessa työryhmässä, jonka on määrä jättää ehdotuksensa vuoden loppuun mennessä.

Mitoituksen pohjana on tulosta tuottava poronhoito sellaisilla eläinmäärillä, jotka eivät enää niukenna ennestään monin paikoin pahoin kuluneita laitumia. Krogell korostaa, ettei poroluvun määrittäminen välttämättä tarkoita leikkauksia, jos terveyhdyttäminen ja luonnon kestävä käyttö voidaan taata muilla keinoin.

Useat tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että nykyisen poromäärän karsinta on ainoa mahdollisuus. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on myös selvittänyt, ettei eläinten suuri pääluku ole välttämättä tuoton tae. Vertailussa 4500 poron tokka tuotti nettotuloa selvästi enemmän kuin 7500 eläimen lauma.

Karsintaan ei vielä tarvetta

Paliskunnat ovat jo valmistautuneet pääluvun mitoitukseen omissa hoitosuunnitelmissaan. Lähes kaikki paliskunnat katsovat, ettei leikkauksiin ole tarvetta, sanoo paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvoja Veijo Tervonen. Tervosen mielestä työryhmä on lähtenyt ehdotuksissaan liikkeelle väärästä päästä. Ensin olisi alalle luotava kattava luopumisjärjestelmä, jonka jälkeen määrällisiä mitoituksia voitaisiin helpommin miettiä.

Suurin sallittu eloporoluku on tällä haavaa noin 220 000. Paliskuntain yhdistyksen mukaan läpi vuoden elossa pidettäviä poroja on tosiasiassa alle 200 000. Siitä työryhmä ja paliskunnat ovat yhtä mieltä, että elinkeinoa olisi ohjattava enemmän ammattilaisille, jotka hoitavat poroja täyspäiväisesti ja joilla on riittävästi eläimiä kannattavan toiminnan takeena.

Kirjanpito askarruttaa

Paliskuntia askarruttaa myös työryhmän ajatus, että poronomistajat saatetaan yksilöllisen kirjanpidon piiriin kesäkuusta 2002 alkaen. Tervonen jopa näkee taustalla halun iskeä kiilaa koko Paliskuntain yhdistykseen. Hän huomauttaa, että yhdistyksen nyt hoitama paliskunnittainen kirjanpito kertoo lähes kaiken tarvittavan. Pienillä lisäyksillä tämä kirjanpito olisi riittävä. Krogell puolestaan katsoo, että yksilöllinen kirjanpito on välttämätön ehto tukien myöntämiselle. Tukipanostuksen kannattavuudelle on oltava selkeät takeet.

Paineita saattaa tulla jopa kirjanpidon käyttöönoton aikaistamiseen, sillä työryhmässä valtiovarainministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön edustajat jättivät eriävän mielipiteen, jossa esitettiin järjestelmään siirtymistä jo ensi kesänä. Keskeisten ministeriöiden kantaa on jatkotyössä vaikea sivuuttaa.

Kilpailija Venäjältä

Alan tervehdyttämistä puoltaa myös ennakointi, joka povaa Venäjästä uutta kilpailijaa porotaloudelle. Naapurin poronlihan tuloa länsimarkkinoille ei ole aiemmin pidetty mahdollisena tautiriskien ja Venäjän teurastamo-olojen takia.

Krogell kertoi, että EU:n komission edustajat ovat tutustuneet Venäjän porotalouden tilaan. Tautiuhkaa ei ilmeisesti katsota enää juurikaan olevan ja teurastamotkin saadaan EU-kuntoon, mikäli jostain löytyy rahoittaja. Myös rajantakaiset laitumet ovat huippukunnossa Suomen jäkälikköihin verrattuna.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat