Pakotteet iskevät venäläisiin: suomalaista rahkaa ja norjalaista lohta tulee ikävä

Tv-ruudussa maastotakkiin ja siniraitaiseen merimiespaitaan pukeutunut mies lopettaa ruuanlaiton hymyillen. Vieressä seisonut kommentaattori nappaa haarukalla palan juuri valmistuneesta kalasta ja puhkeaa hymyyn.  

– Tämähän on herkullista! Ja kaikki kotimaisista raaka-aineista, ruokaohjelman juontaja ylistää.  

Joko kyseessä on sattuma, tai sitten valtiollinen Ykköskanava on reagoinut nopeasti Venäjän perjantaina asettamiin tuontikieltoihin. Kohta Venäjältä ei nimittäin saa enää länsimaista tuotua kalaa. Se on kova isku monelle venäläiselle, sillä he ovat tottuneet norjalaiseen loheen.   

Ruokakauppa Lend on jo huomannut hiipivän paniikin. Vastapakotteiden jälkeen kalakauppa on vilkastunut.  

Pakotteet iskevät keskiluokkaan  

Kalatiskillä pyörii myös Ljudmila Vasenko, joka kertoo, että lohta tulee pian ikävä, ja mies Andrei nyökyttelee vieressä.  

Ja totta kai suomalaisia maitotuotteita. Suomalaiset tuotteet ovat puhtaita, Vasenko sanoo. Hänen mukaansa lihan tuontikielto ei kuitenkaan ole ongelma, sillä venäläinen liha on puhtaampaa kuin eurooppalainen.  

– Meillä käytetään vähemmän kemikaaleja.  

Samaa sanoo Volgogradista kotikaupunkiinsa saapunut Darina Krasnoborova, joka kertoo myös pelkäävänsä kalan loppuvan kaupoista.  

– Meillä ei myöskään tuoteta ollenkaan joitain maitotuotteita, kuten erilaisia rahkoja, enkä todella tiedä, mitä niiden tilalle tulee.  

Epäselvyyksiä liittyy moniin muihinkin tuotteisiin, joiden luokittelu on aiheuttanut ongelmia. Venäläislehti Vedomostin mukaan monet tuotteet pääsevät jatkossakin rajan yli, vaikka loogisesti kuuluisivat kieltojen piiriin. Kuten vaikkapa tölkkisillit ja marmeladi.  

Krasnoborovan mukaan länsimaisia tuotteita täytyy nyt käydä vain hakemassa useammin Suomesta. Silti vastapakotteet vaikuttavat eniten Vasenkon ja Krasnoborovan kaltaisiin keskituloisiin, sillä heillä on Venäjän palkkatason noustessa ollut koko ajan enemmän varaa valita.

Esimerkiksi Valion maitotölkki maksaa noin 30-50 ruplaa enemmän kuin tavallinen venäläinen maito, jonka hinta vaihtelee 60:n ja 100 ruplan välillä.  

Hintoja aiotaan valvoa  

Mutta jos ruuan hinta nousee raaka-ainepulan vuoksi, vastapakotteet vaikuttavat koko kansaan kerralla.   

Venäjä on jo ryhtynyt toimiin, jotta ruokien ja raaka-aineiden hinnat eivät nousisi tavallisen kansalaisen tavoittamattomiin. Maatalousministeriö on kehottanut ruuan tuojia olemaan kikkailematta raaka-aineiden hinnoilla.  

Presidentti Vladimir Putin on myös neuvotellut Kazakstanin ja Valko-Venäjän johdon kanssa ruuan tuonnista ja viennistä. Meksiko, jonka sianliha on ollut tuontikiellossa jo pitkään, on myös päässyt takaisin neuvottelupöytiin.  

Monet luottavat valtiovallan ratkaisevan ongelman ennen kuin se ehtii syntyä.  

– Kaikki kyllä ratkeaa, meillä on tuontia Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Sitä paitsi syön ennestään paljon kotimaisia tuotteita, sanoo kaupasta ulos ehtinyt Juri Ivanov ja esittelee ostamaansa vakuumipakattua venäläiskanaa.  

Ivanov kertoo syövänsä pääosin siipikarjaa. Siksi lihan tuontikiellot eivät haittaa, eikä kalaakaan jää kaipaamaan.